"Hei erotaan kirkosta!" Osa 2 ja Tapaus Räsäsen Jatkumo

Kirkosta eronnut tänään jo yli 700 ihmistä

Kirkosta eroaminen on näemmä aivan uusi, 2010-lukulainen suomalainen mielensäpahoittamisen ja osoittamisen merkki

Tapasin jokin aika sitten vielä sanoa, sarkastiseen sävyyn, aina kun vesilasissa syntyi myrsky, että "Jaahas, ja eiköhän kohta taas porukka ala erota kirkosta".

Itse asiassa kirjoitin siitä jutunkin joskus aiemmin. Tarkalleen ottaen se taisi olla silloin, kun viimeksi tässä maassa lähdettiin kirkon ovet paukkuen ulos kyseisestä laitoksesta - jossa ei tietenkään muutoin käyty kuin häissä, hautajaisissa ja rippijuhlien yhteydessä. "Näin hurskasta ihmistä kuin minua pöyrisyttää tälläiset jutut".

Oikeasti minusta tuntuu, että tuossa on kyse siitä samasta ravaajaporukasta, joka ensiksi nauttii eron tuottamaa, suurta mielihyvää ja lapsenomaista kapinamieltä hetken, mutta liittyy sitten kaikessa hiljaisuudessa takaisin kirkkoon. Tämä siksi, että voisi taas sopivan tilaisuuden tullen lähteä sieltä nokka pystyssä, ja syvää mielipahaa potien pois. Voi sitten vaikkapa illanistujaisissa notkuessa kertoa kyllästymiseen asti tälläistä urbaania sankarisaagaa, jossa on ihan itse päässyt olemaan päähenkilönä.

Kirjoitin eilisessä jutussa ohimennen Päivi Räsäsestä, sillä se liittyi tekstin aihepiiriin, osana suurempaa ilmiötä ja sen tarkastelua.

Pitää paikkansa, että ko. teksti ehkä aavistuksen verran ymmärtää Räsästä, tai ainakin kehottaa ottamaan iisimmin tässä asiassa - tiedän ja ymmärrän että Räsäsen nimestä on jo tullut "surinasana" monelle ja täten se herättää oitis vastareaktioita (tässä muuten vielä sen yhteydessä mainitsemani teksti, joka taas oli pikemminkin Räsäsen tiettyjä tempauksia vastaan - ja on edelleenkin, en pidä kovinkaan tehokkaana tai edes hyödyllisenä hänen ravintola- ja alkoholilainsäädäntöön liittyvää holhoamispolitiikkaansa Ainoa mistä meillä on todiste, on siitä, että juuri kyseinen holhoaminen on tehnyt meistä kansaa, joka on kuin joukko lapsia, jotka saadessaan viinaa on kuin ne olisi löytäneet vahtimattoman suklaamurukeksipakkauksen, ja jotka sen tilaisuuden seurauksena hotkivat siitä sitten itsensä oitis kipeäksi.) mutta ehkä juuri tästä syystä onkin paikallaan vaihtaa hetkeksi näkökulmaa?

Vaan voisin nyt sanoa vielä muutaman seikan lisää aiheesta.

Eräs on sen asian ihmettely, että onko tämä samainen eroajien porukka koskaan liittynyt kirkkoon kun he ovat vaikkapa kuulleet miten muslimimaahanmuuttoa tuetaan, hyysätään ja lisätään? Onko he päättäneet tehdä tuollaisen lojaalin vastaprotestin holtittomalle maahanmuuttopolitiikalle? Entä ovat he päättäneet osoittaa tuolla tavoin solidaarisuutta kulttuurimarxismin edesvastuuttoman kylvämisen edessä?

Kuten eilen kirjoitin, niin jos Räsänen sanoo että on hyväksyttävää, ellei jopa toivottavaa, jos joku kieltäytyy tappamasta vedoten Raamattuun ja Jumalan tottelemiseen, niin ei kukaan jolla on puolikaskaan aivo, voi suhtautua siihen samalla tavalla kuin se olisi jonkun imaamin verenhimoinen käsky totella ennemmin Koraania kuin yhteiskuntalakia - kirjaa jonka mukaan vääräuskoiset on tapettava, tai alistettava orjuuteen ja suojelusrahan maksamiseen! Nyt kun tarkkaan mietitään, niin nämä kyseiset suivaantujat itse asiassa eivät edes ole moksiskaan siitä, että tälläkin hetkellä päättäjät sulkevat silmänsä näiltä mainituilta rauhan uskonnon edustajilta, samalla pakaten yhä enemmän vaatimuksia jo muutenkin hampaattomaksi lyödylle valtionkirkolle!

Nyt, kun pysähdyt ja mietit, niin voit huomata sen miten taas kerran, sylttytehdas rupeaa häämöttämään horisontissa.

Mikä on se taho, jonka tapana on toimia näin?

Kyllä, se on se sama porukka, joka hatarien valheiden ja eksyttävän poliittisen propagandansa tultua ilmi, viimeisenä oljenkortena puolustautuu sanoen: "Kyllähän tekin/nekin!"

Se samainen porukka myöskin sanoo, että jokaisella on oikeus (poliittiseen) mielipiteeseen, uskoon ja sen noudattamiseen.

"Paitsi jos".

(En siksi epäile miksi he pitävät niin kovasti Islamista.)

Viherpunaiset suvakit ovat tietysti kiskoneet tästä kaiken ilon irti, ja sen he tekevät oman agendansa eduksi.

Onkin siis tullut nyt aika pilata tämä viime päivinä käyntiin lähtenyt joukkohysteerinen ilo, ja tuoda asiaan hieman suhteellisuudentajua, sekä samalla tarkistaa faktat.

Siispä, esittelenkin nyt

Kaksi pointtia.

Eräs räikein epäkohta, ja taas kerran, tuplasatandardi on nyt siinä, että se sama porukka joka mielellään kiistää uskonnon merkityksen moraalin luojana ("se ei ole oikeaa moraalia, jos sen tekee uskonnon vuoksi") ovat juuri nyt niitä, joiden mielestä maallinen laki on tärkeämpi kuin moraali!

Itse olen joskus väitellyt puolestani erään hyvinkin viralliseen totuuteen uskoneen kristityn feministin kanssa, joka muuten vetosi moderneihin suvaitsevaisiin ja liberaaleihin lakeihin miksi hän uskovaisena kuitenkin käytännössä ottaa ne yhteiskunnalliset ja ei-raamatulliset edut etusijalle kuin Raamatun ohjeet (tiedän, tiedän, myös minä näin sen Raamatun ja parkkikiekon, ja hymähdin, mutta tässä on jostain syvemmästä kyse). Ja se oli hän joka vetosi tässä myöskin siihen, että maallinen esivalta on Jumalan antama. Minä puolestani kysyin, että pitääkö tämä paikkansa myös Natsi-Saksan kohdalla? Natsi-Saksan, jossa juuri nimenomaan kristitty kirkko nousi vastustamaan moraalinsa nimissä natsien politiikkaa ja toimi sen estäjänä! Se oli myöskin kristitty pappi (Dietrich Bonhoeffer) joka osallistui Hitlerin salamurhahankkeeseen ja tuli sen johdosta hirtetyksi - ja kyllä; hän toimi täysin Räsäsen periaatteella: Jumalan tahdon mukaan vammaisten, eri rotuisten, ja ylipäänsä muiden "valtion vihollisten tappaminen" ja sen myötäauttaminen ei ole oikein (oli kansalaisvelvollisuus edesauttaa juutalaisten ilmiantamista). Mutta mitä nämä kirkosta eroajat olisivat tehneet? Viiden pisteen vihje: Saksa olisi huomattavasti yleisempi kieli maailmassa nyt heidän moraalinsa seurauksena. He ovat säälittäviä pelkureita, jotka piiloutuvat massojen sekaan, ja piipittävät vain vaarattomia vihollisia vastaan. He eivät ole mitään urheita epäkohtien vastustajia!

Jatkan vielä esimerkkejä. Mennään lähemmäksi kristillisyyden ensimmäisiä päiviä.

Otetaan vaikka muinainen Rooma. Siellä kristityt jälleen olivat vainottuja, harmittomia ja kansalaistottelemattomia, ja juuri siellä kristinusko löi itsensä läpi, kun kristityt osoittivat sen tärkeän muistutuksen, joka myös näitä liberaaleja kiehtoo: ei kumarreta ihmistä. Kristityt joutuivat tästä syystä leijonille syötetyiksi, heitä poltettiin keisarillisissa kemuissa elävältä ihmissoihtuina, mutta he eivät siltikään suostuneet kumartamaan maailmaa ja keisaria. Mitä maailman kumartaminen oli, muuta kuin juuri tätä Ellun kanat toimintaa, että tehdään kuten keisari käskee ja se on sillä sipuli. Sellaisessa ei ole mitään mikä tekisi kenestäkään moraalisen tai hyvän henkilön. Itse asiassa Jeesus joutui juuri näiden tahojen vehkeilyn johdosta ristiinnaulituksi! Kannattaa muistaa, että pelkästään kristittyjen kestävyys koetuksissa ei voittanut sieluja ja sydämiä kristinuskolle - ei- mutta myöskin se, että he kieltäytyivät ottamasta moraalikseen rappeutunutta virallisen totuuden "lakimoraalia". He olivat se ensimmäinen ryhmä, joka hajotti luokkayhteiskunnan, ottamalla jäsenikseen kaikkia ihmisiä katsomatta sukupuolta tai rotua. He tulivat tunnetuiksi siitä, että heidän laupeuden ja armollisuuden käsityksiin kuului jokin muukin kuin armomurha, ja tämä näkyi niin että kaupungin tunkioille kuolemaan jätetyt pikkuvauvat pelastettiin kristittyjen suojiin - lain mukaan heikomman sortuminen ei ollut niin paha juttu, kun taas kristityn moraalin vuoksi elämä on arvokasta katsomatta ikää, rotua, sukupuolta!

Menen jopa niin pitkälle, että sanon koko hyvinvointiyhteiskunnan olleen puhtaasti kristillisen yhteiskuntaidean tulos. Esim. Kommunismihan on velkaa kaikki hyvät puolensa kristinuskolle, ja nyt sen kannattajat koittavat epätoivoisesti haudata todisteet, taistelemalla alkuperäistä ideaa vastaan (Marx sai teoriansa perustan Hegeliltä, ja kehitti sitä kyllä oikein mitä tulee talousjärjestelmään, kun taas kulttuurimarxisimissa koko systeemi kääntyy itseään vastaan).

Sinä ajattelet tietyllä tavalla, sillä sinun halutaan ajattelevan siten

Sinulle kaupataan tavaroiden lisäksi ideoita - miten moni on niistä etsi etsimäsi ja löytämäsi?

Entä, mikä sitten on ainoa näiden "suvaitsevaisten" moniarvouskovaisten hyväksymä tapa harjoittaa uskontoa?

Islam, joka nousee sen kustannuksella että se täyttää hengellisen tyhjiön tilan, joka puolestaan on viherpunaisen sekularisoinnin aiheutttamaa. Puhumattakaan siitä miten aggressiivinen Islam on muuten leviämisensä metodin suhteen (tästä lisää edellä).

Miten tämä auttaa mainitsemani ryhmän agendaa on siinä, että näin kansan oma hengellinen identiteetti saadaan järkytettyä, tuhottua ja korvattua. Toki, suvakit uskovat että he pystyisivät tuon tuhotyön jälkeen pistämään hanttiin muslimeille, mikä on ihan yhtä naurettava ajatus kuin sekin, että porukalle joka saadessaan sentin, ottaa kilometrin, kannattaisi antaa löysiä. (Jotkut suvakit epäilemättä uskovat humanistisiin fantasioihin ja utopioihin, jotkut taas pyrkivät jouduttamaan poliittisella taktikoinnilla dialektista prosessia jossa kantakulttuuri pyritään joko tuhoamaan tai sulauttamaan pois).

No, onko se sitten niin kuin humanistit sanovat, että se on ihan sama mihin ihmiset uskovat sillä uskonnot ovat samanlaisia ja että vain ääriainekset tuottavat ongelmia?

Pistän vielä lopuksi näiden kahden uskonnon vertaamiseksi molempien uskontojen perustajien lähetystyön toimintaohjeet.

Teen sen siksi, että Sinä voit päättää että kumpaa uskontoa sinä haluat tukea, kumpaa sinä haluat vahvistaa ja kumpaa sinä haluat heikentää.

Unohtamatta, että kenen joukoissa seisot ja kenen polittisia päämääriä tulet tukeneeksi.

En anna sinulle käskyä, sillä haluan osoittaa kumpaa minä näistä kannatan teoissani, aivan kuten tekevät myöskin he, jotka eroavat kirkosta.

Raamattu:

9:2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita. 9:3 Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta. 9:4 Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää matkallenne. 9:5 Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan." 9:6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla. (Evankeliumi Luukkaan mukaan)

Koraani:

”Taistelkaa heitä vastaan, kunnes pakanuuden viettelys (epäusko islamia kohtaan ja toisen kuin Allahin palveleminen) lakkaa ja keskuudessamme vakiintuu ainoan Jumalan (islamin Allah) palveleminen. Mutta jos he herkeävät, älköön vallitko vihollisuutta muita kuin uskottomia (polyteisteja, monijumalaisia) vastaan.” (Suura Al-Baqarah 2:193) 

”Taistelkaa niitä vastaan, jotka, vaikka ovat saaneet Kirjoituksen (juutalaiset ja kristityt), eivät usko Jumalaan eivätkä viimeiseen päivään, eivät pyhitä sitä, minkä Jumala ja Hänen lähettiläänsä ovat selittäneet pyhäksi, eivätkä tunnusta totista uskontoa (islamia), taistelkaa, kunnes he auliisti maksavat veronsa ja tunnustavat alistuvansa.” (Suura At-Taubah 9:29)

 ”Mutta kun pyhät kuukaudet ovat kuluneet, niin vuodattakaa pakanain (kaikki ei-muslimit) verta missä tahansa heitä tapaattekin. Ahdistakaa ja piirittäkää heitä ja väijykää heitä kaikkialla, mutta jos he kääntyvät (oikeaan Jumalan uskoon), rukoilevat ja antavat almut, niin päästäkää heidät menemään. Jumala on totisesti anteeksiantava ja armollinen.” (At-Taubah 9:5)

Summa summarum:

Uskonnoissa on eroja, ja niiden väkivaltainen yhteensovittaminen merkitsee käytännössä sitä, että kaksi täysin vastakohtaista voimaa yritetään sovittaa yhteen, ja toivoa parasta.

Ja koska se on mahdoton yhtälö, niin silloin suvakkilaisella logiikalla, ja punavihreällä poliittisella agendalla se osapuoli (yksilö tai yhteisö) jonka pitää joustaa, on se joka edustaa kantakansaa (tämä käy samalla vallan mainiosti nihilistiselle oikeistolle, jonka ainoa tunnustama arvo on kapitalistinen voitontavoittelu).

Moniarvoisuus ja multikulttuurillisuus on valhe jonka pahin vihollinen on todellisuus, minkä vuoksi massakontrollin aseet on suunnattu kansaa vastaan, jotta heidät voitaisi pitää "poliittisessa ohjelmassa" mukana. Ainoa mitä niillä ajetaan takaa, on se, että niiden eturyhmillä on oikeus tavoitella omia itsekkäitä etujaan ryhmänä ja yksilönä. Tästä syystä kaikki mikä on pois siltä kansalliselta keholta, johon he ovat pesiytyneet, se on myös heidän edukseen.

Tästä syystä on oltava tarkkana.

Paradoksi lieneekin siinä, että kirkosta eroaminen jatkossakin on yhtä helppoa kuin nyt, kunhan vaan pidetään kiinni oikeasta kirkosta.

Tässäkin asiassa kannattaa muistaa, että vaikka Räsänen on saanut myöskin Fundamentin moittimaan tiettyjä ideoitaan, on kuitenkin viherpunainen henkilön mustamaalaaminen mennyt yli kaiken älyllisen keskustelun ja ajattelemaan pysähtymisen. Me tiedämme ettei Päivi Räsänen ole kirkko (melko yllättävää, kun miettii, eikö?), mutta viha häntä kohtaan näkyy tuolla lapsellisena kirkon ovien paukutteluna.

Ja lopuksi vielä tälläinen "kirsikka" kasan päälle.

Muistaako edes kukaan tälläistä?

Arhinmäki hyväksyy kansalaistottelemattomuuden

Väittääkö vielä joku ettei tässä ole varsin yksipuolinen massakontrollointi käynnissä, nyt kun kaikkialla kauhistellaan ja mässäillään Räsäsen sanomisten kustannuksella, niin suvakkien viherpunaisen johtajan sanomisista ei nosteta meteliä, mitä nyt ehkä jopa äidytään ulvomaan suvakkikuorossa: "Pave me halutaan imeä sun pallejas kun sä oot niin kapinallinen ja fiksu kundi kannattaessasi kansalaistottelemattomuutta!".

Tuplastandardit? Massakontrolli? Tasa-arvo?

Oi miten niin!