Islamin kannalta juttu on siitä erilainen, että se on uskontona todella paljon velkaa gnostilaisuudelle, siinä missä gnostilaisuus lähinnä pyrki omimaan kristinuskon omakseen.
Kaikkein eniten muhamettilaisuus on velkaa manikealaisuudelle. Allekirjoittanut on jopa kuullut väittämän, että islam olisi alunperin ollut vain sen lahko, mikä voi olla hyvinkin mahdollista. Se on ainakin rakennettu manikealaisuuden luurangolle.
Mitä manikealaisuuden piirteitä on siis "lainattu" islamiin?
Manikealaisuuden perustaja Mani oli suuri apostoli Paavalin fani. Paavali puolestaan julisti universaalia Jumalaa, jota pakanat ovat tietämättänsä palvoneet. Hän myös lainaili pakanallisia filosofeja kirjeisiinsä ilman esteitä. Niinpä Mani keksi, että hänen uskonnossaan on sama kyseessä, mutta meni niinkin pitkälle, että sanoi vallitsevien uskontojenkin (niiden kirjoitusten) olleen korruptoituneita versioita oikeasta uskonnosta, mutta saaneet mallinsa taivaallisesta ilmauksesta.Muhammed myöhemmin teki täsmälleen samoin.
Tämä vastaa kysymykseen: Mistä Muhammed sai idean siitä, että Raamattu olisi korruptoitunut?
Todellakin, myöskin islamissa on idea, että niiltä osin kuin nämä muut uskonnot ovat ristiriidassa hänen uskontonsa kanssa, ovat ne niiltä osin kätevästi "korruptoituneet". Näin voidaan hypätä kokonaan harmonisoimisen ylitse, ja käyttää tätä vapaudu vankilasta -korttia kritiikin kumoamiseen. (Muhammed oli muutenkin tunnettu tästä tyylistä, että aina löytyi tällainen kätevä selitys ilmestyksen myötä kaikkeen mitä hän halusi - jopa hänen lapsivaimonsa Aisha totesi näin olleen).
Muhammed myöskin otti näin kristityiltä Logoksen idean, joskin ironisesti sen korruptoituneen version. Eli hän siis nimitti Koraania samoin kuvauksin käytännössä kuin Allahia, ikuisena ja taivaassa olevana jne. mutta tässä ei ole mitään järkeä sikäli, että kyseessä olisi tällöin kirja joka näin kertoo itsestään kertomassa itsestään. Kun taas Logoksen kohdalla siinä on paljonkin järkeä ja Raamatussa juuri Logos onkin se varsinainen Jumalan Sana, vaikka nykyisin myös kristityt sekoittavat Jumalan Sanan (Kristus) ja Jumalan sanan (Raamattu) keskenään, ja he tekivät ilmeisesti näin myöskin Muhammedin aikana, jonka seurauksena tämä väärinkäsitys syntyi. Muhammed tunnettiin "korvana", eli hän kuunteli tarkasti mitä uskonnolliset opettajat opettavat ja kopioi ne sitten omaan uskontoonsa. Mukaan tästä syystä joutui myös niitä vähemmän puhtaita opetuksia.
Islamilainen käsitys ristiinnaulinnasta käsityksineen on peräisin Manin evankeliumista. Muslimit yleensä uskovat, että Juudas joutui ristiinnaulituksi, aivan kuten manikealaiset uskoivat pimeyden edustajan - joka juoni Kristusta ristille - joutuneen hänen sijaan sinne. Molemmat opit ovat sitä mieltä, ettei Jeesus kuollut ristillä ja että hänen virkansa oli ihan muuta kuin mitä Raamattu opettaa sen olevan.
Todellakin, Muhammed kertoessaan Jeesuksesta käytti siihen juurikin ja nimenomaan gnostilaisia evankeliumeja. Esim. Koraanin opetus siitä, ettei Jeesusta ristiinnaulittu, vaan se vain näytti siltä, liittyy gnostilaiskristittyjen ajatukseen jonka mukaan Jeesus ei ollut varsinaisesti edes ihminen, vaan näytti vain siltä. Siis myös eläessäänkin. Alkuseurakunnan aikana ainakin gnostilaisten suosiossa ollut Simon magus ja hänen kulttinsa opettivat tätä oppia täsmälleen samassa muodossa kuin islam vielä nykyäänkin.
On muuten mielenkiintoista, että tämä on toistuva teema harhaopeissa, jopa vastakkaisissa harhaopeissa, sillä judaisoijat, jotka ovat tunnetaan Toora idolisoivana ns. Hebrew Roots -liikeenä aikanamme, myöskin vievät Jeesuksen roolia siihen suuntaan, jossa hän enemmänkin on vain eräänlainen esimerkillinen ihminen, guru, heidän inhimillisen oppinsa julistaja. Niinpä myös hyvin luultavaa, että myös Raamatussa mainitut antikristukset - ne jotka kieltävät isän ja pojan - olivat gnostilaisuuteen tai johonkin muuhun vastaavaan harhaoppiin kääntyneitä. Sillä ainoa kohta jossa Raamatussa käsitellään antikristusta, on myös kohta jossa selvästi viitattiin tiettyyn porukkaan. (Tässä tietoa enemmän aiheesta).
Vaan, eteenpäin!
Predestinaatio-oppia ja sen alkuperää olemme käsitelleet aiemminkin, ja se on yleinen niin gnostilaisuudessa kuin islamissakin. Kristinuskoon se tuli Augustinuksen kautta, joka oli entinen manikealainen. ja Muhammedilla on hyvin samanlainen ja samasta lähteestä peräisin oleva oppi. (Myöskin Augustinuksen terminologia valituista tulee samasta lähteestä: Uskolliset - katekumeenit vrt. mumiinit - muslimit.)
Muhammed nimitti itsensä suurimmaksi ja viimeiseksi profeetaksi, ihan kuten Mani manikealaisuudessa oli tehnyt aiemmin. Myös näiden muiden uskontojen profeetat olivatkin olleet vain hänen edeltäjiään ja tulonsa ennustajia. Molemmat myöskin tulkitsivat Raamatussa olevan Jeesuksen Puolustajan tarkoittavan heitä. Se, että tuo puolustaja oli olemukseltaan henki, ei näitä sankareita haitannut.
Kun menemme vielä pidemmälle tässä tutkimuksessa, katsotaan mistä Mani sai ideansa.
Manin vanhemmat olivat elkesaiititteja, joita voidaan pitää ebioniittien haarana tai lahkona. . Kyseinen sekti yhdisteli gnostilaisuutta, kristillisyyttä, pakanallisuutta ja juutalaisuutta. Juuri heiltä oli peräisin ajatus siitä, että pyhä kirja tiputettiin taivaasta /& enkeli antoi sen. Näin oli koraaninkin kanssa. Heillä oli rituaalipesoja, joita islamissakin käytetään. Kuten koraanissa, elkesaiiteilla oli käytössä myös osaa Raamatun laista - mikä osoittaa näiden "profeettojen" huonoa tuntemusta laista ja sen tarkoituksista. Manin alkuperäisen uskonnon edustajat myöskin rukoilivat kasvot Jerusalemiin päin, aivan kuten muslimitkin aluksi tekivät. He torjuivat Paavalin ja kaikki apostolit, aivan kuten Islam - tässä tosin on erotus Maniin. Niinpä Mani sai ideoidensa vuoksi lähtöpassit elkesaiiteista ja perusti oman uskonnonsa. Muhammed taas aluksi veljeili niin kristittyjen kuin juutalaistenkin kanssa, jopa jäljitteli näiden hiustyylejä, mutta ilmeisesti hänen hullut ehdotuksensa eivät myyneet, joten mitä ilmeisimmin Muhammed päätti kopioida Manin idean - ellei sitten jo alusta alkaen tehnyt niin. Joka tapauksessa, kaavana oli, että aluksi yritettiin olla mahdollisimman paljon kuten kristityt ja juutalaiset, mutta sitten otettiin erottavia piirteitä, jotta uusi uskonto olisi kyllin erottuva - vaikka islamissa on hädin tuskin mitään omaperäistä. Tämä on taas kerran yksi Muhammedin "kätevyyksistä", sillä kun ei oikein osata keksiä omaa uskontoa, se leikataan ja liimataan muista uskonnoista, ja selitetään sen olleen oikeastaan todiste hänestä itsestään.
Mainittakoon vielä saabilaisetkin, heihin Muhammed viittasi koraanissa. He myöskin olivat gnostilaisia. Mikä tässä seikassa oli hyvin mielenkiintoista, on se, että Muhammed lupasi heille vieläpä täysin saman statuksen kuin kirjan kansalle (kristityille ja juutalaisille) - vaikka saabilaiset gnostikkoina uskoivat Abrahamin Jumalan olevan paholainen! (Heidän seuraajia on väitetysti mandealaiset, jotka ovat myös ovat gnostilaisia. Siitä erikoisia, että heille suurin oli Johannes Kastaja, mutta silti heidän tärkeimmissä kirjoituksissa rienataan suoraan Pyhää Kolminaisuutta!).
Tässä siis vasta islamin manikealainen alkuperä, lisää erikseen tulee vielä lainat pakanauskonnoista ynnä muista, ynnä muista.
