tiistai 17. maaliskuuta 2026

Eteenpäin, mutta mihin suuntaan?

Näin keväisenä päivänä on tullut jälleen aika avata uusi vuosi tekstien saralla, ja tämä vuosi onkin alkanut kerrassaan näyttävästi maailmalla ja täällä, mikä sopii hyvin siihen kun siirryimme kiinalaisessa astrologiassa matelevasta käärmeen vuodesta reippaaseen tulisen hevosen vuoteen. (Tosin blogin käynnistyminen on ollut nyt lähempänä tuota matelevaa käärmettä ja varmaan tulee olemaankin vielä jonkin aikaa, sillä sen verran tässä on nyt ollut kiirettä ja stressiä. Mutta toisaalta, ainahan Fundamentin on ollut tapana lähteä verkkaisesti käyntiin).

Kerrataan siis pikaisesti mitä on tapahtunut - mutta ei tietenkään kaikkea, vaan joitakin päällimmäisiä kotimaan tapahtumia - ainakin osaan näistä aiheista voidaan palata vielä myöhemminkin. (Maailman tapahtumat nyt jätetään välistä, ei siksi etteikö maailmalla olisi tapahtunut mitään, päinvastoin!)

Ihan ensimmäiseksi on mainittava siitä iloisesta tapahtumasta, että oikeiston ja vasemmiston kritiikki on alkanut saamaan jo Fundamentinkin ulkopuolella tuulta siipiensä alle. Nimittäin Otto Juote on myöskin tutkinut asiaa ja tehnyt siitä havaintoja. Ideana siinä siis on, että vaikkakin oikeisto ja vasemmisto on näennäisesti toisiaan vastaan, ne siitä huolimatta ajavat samaa agendaa ja etenevät sitä kohti kuin oikea ja vasen jalka, tai kuten Juote sen sanoisi:  räikkä – mekanismi, joka liikkuu vain yhteen suuntaan.

Eli sitä samaa mitä me täällä Fundiksessakin ollaan yritetty kertoa! Hyvä, että valaistuminen leviää, sillä tämä jos jokin on tärkeä asia ymmärtää, koska ilman ongelman myöntämistä, emme voi sitä myöskään ratkaista. 

Ja siitä puheenollen, menkäämme eteenpäin!

Kokoomus jäi housut kintuissa kiinni woketuksestaan Tampereen valtuustossa ja kannatusmittaukset näyttävät heille keskisormea takaisin. Tämä siis liittyy heidän junailemaan ja hyväksymään "empatiatauluun", josta he sormi ojossa syyttivät muita (tämä alkaa olla oikeiston tavaramerkki), mutta kun asiaa pöyhi hieman enemmän, paljastuikin että se oli kokoomus joka on alusta alkaen oli mukana kyseisessä tauluprojektissa. 

Demarit taas jäivät kiinni häiritsevästä käytöksestä omiaan kohtaan, se yllättävää kyllä ei laskenut kannatusta - ilmeisesti kansa on sitä mieltä, että ahdistelkoot, kunhan pitävät sen puolueen sisällä. 

Eli räikän työjako on ollut: kokoomus wokettaa, demarit ahdistelevat.

Seuraavana vuorossa uutiset ja sää: 

Vuotuinen ja aina kovien pakkasten aikaan koittava sähköshokki yllätti taas kerran suomalaiset - kuin myöskin vihreät vauhkoilijat, jotka jo ehtivät huolestua lumettomista talvista. Mutta vihreiden lisäksi asia on ikävän kiusallinen myös köyhdyttäjähallituksellemmekin, sillä kyseisen hallituksen politiikkojen harmiksi porukka alkoikin nostelemaan esiin heidän tyhjiä lupauksia ja tähän asiantilaan johtaneita huonoja päätöksiä.

Eikä suotta, sillä kuten näet, politiikot tiesivät silloin ja ne takuulla tietävät myöskin nyt, että mikä on pielessä, mutta mitään ei silti tapahdu!

Tämä kaikki aktivoi kansassa heräämistä ja vastareaktion lakia, mikä on hyvä asia. Sillä vastareaktion lain mukaisesti niille voidaan tehdä jotain; päästä juurisyihin. 

Mutta se vain jää nähtäväksi, että riittääkö se. 

Kuten viime vuoden viimeisessä tekstissä asiaa pohdittiin, olemme mustapilleröinnin jälkeisissä tunnelmissa tai eräänlaisessa välitilassa, sillä ns. pelastajat olivatkin pettymyksiä ja pettureita. Eliitti on keksinyt ovelamman keinon kilpistää hyökkäykset itseään kohtaan, eli sen sijaan että se tekisi marttyyreja vastarinnasta, se ennemmin lahjoo ne ja ostaa niiden sielun - korruptio on kryptoniittia politiikoille, joille on luonteenomaista himoita valtaa ja hillotolppaa. 

Toisaalta niin Suomessa kuin maailmallakin on herännyt kolmannen tien kutsu juuri tästä syystä, ja siksi kun on nähty mitä tapahtuu kun päästää oikeiston tai vasemmiston valtaan. Siihen on herätty, että ne ovat sen saman globalistisen korppikotkan siivet, joka odottaa pääsevänsä luhistuneiden maiden teuraalle. 

Joten nyt on etsikkoaika, aika palata suunnittelupöydän ääreen, aika mennä eteenpäin, mutta mihin suuntaan? Tämä kansan on tiedettävä, sillä vanhat johtajat ovat (keino)valoja jotka johtavat pimeyteen. 


sunnuntai 21. joulukuuta 2025

Pimeydestä ja toivosta

On taas tullut se aika vuodesta, kun käymme joulun viettoon, josta puolestaan etenemme talvilomalle. 

Mutta sitä ennen tietenkin perinteinen katsaus kuluneeseen vuoteen. 

Voisi sanoa, että tämä vuosi varsinkin on ollut poliittisessa mielessä mustapilleröitymisen vuosi. On pitänyt myöntää, että he joiden vastuulle jätettiin toivo, ovat epäonnistuneet ja nyt on palattava jälleen suunnittelupöydän ääreen. Toki, aiemmatkin vuodet kyllä mustapilleröivät, mutta tämän vuoden aikana epäilykset paremmasta ovat hälvenneet ja siksi katse onkin nyt suunnattava tulevaan. 

Enää on siedettävä sitä, että tätä meidän painajaismaista hallitusta on jäljellä enää vajaa 1,5 vuotta. Entä onko sitten tuleva hallitus parempi? Tässä vaiheessa voidaan vain toivoa vähemmän huonoja hallituksia. 

Vaan ei se pelkkää synkkyyttä silti ole, vaan toivon pilke on silti läsnä - uuden toivon. Tästä edempänä lisää, mutta se nyt sanottakoon jo kättelyssä, että tämän ajan oikea opetus ja toivo onkin siinä, että nyt kansa on nähnyt miten oikeisto ja vasemmisto operoivat kun saavat täyden vallan. Se sanoo: Kolmas vaihtoehto totisesti on tarpeen ja kipeästi sittenkin! 

Vuosikatsausta sieltä täältä

Suomessa Persut ja Amerikassa Trump aluksi vaikuttivat tällaisilta, ehkä ne sitä jopa jonkin aikaa edustivatkin, mutta lopulta ne korruptoituivat ja ns. mukautuivat maailman menoon. Purrakin sanoi, etteivät Persut ole oikeistolaisia,  Trump taas oli alunperin vain rebuplikaanien listalta ponnistaja, joka oli valmis jopa hylkäämään kyseisen puolueen kun hommat eivät menneet suunnitelmien mukaisesti. 

Mutta miten kävi? 

Persuista tuli totaalinen Kokoomuksen sätkynukke ja ukkosenjohdatin. Trump puolestaan sulautui republikaaneihin, niinpä tämä hänen toinen kautensa on ollut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaoottista rämpimistä. 

Pettynyt kansa käänsi selkänsä, ja jäljelle jäivät enää lammasmaiset fanit sekä valehtelevat sykofantit - vallankumous söi lapsensa jo ennen kun valta kumoutui.     

Onko näillä sitten enää mitään toivoa? 

Persujen pitäisi tehdä iso remontti, palata suunnittelupöydän ääreen ja vaihtaa suunta. Tosin silloinkin vielä kestää vuosia, ennen kun luottamus on saatu takaisin. Trump puolestaan on sen verran epätasapainoinen, ettei siitä tiedä, että mitä se tekee seuraavaksi - jos tekee. Ehkä jos tapahtuisi paluu ensimmäistä kautta edeltäneeseen tilaan, niin sitten, mutta luultavasti sitä ei tule tapahtumaan. 

Tässä ohessa ei liene tarpeen tehdä enempää poliittista ynnäystä Suomen ja hallituksen menneestä vuodesta, sillä tässä kuussa tuli esim. tämä teksti, joka tekee sisäpoliittisen katsauksen pääpiirteet kattaen. 

Uusi toivo

Uusi toivo onkin nyt nousevassa kolmannen tien tietoudessa. Esim. Jenkeissä on nyt suuressa nosteessa Nick Fuentes ja Candace Owens. Molemmat valtavirrassa luokitellaan äärioikeistoon, totta kai, mutta oikeastihan molemmat ovat entisiä oikeistolaisia, Nick on entinen libertaari ja Owens myöskin on entinen vasemmistolainen, jotka eivät usko vasemmistoon eikä oikeistoon, vaan johonkin kolmanteen vaihtoehtoon. Owens vetää yleisökseen porukkaa niin oikealta kuin vasemmalta, pitäen politiikkaa eliitin teatterina. Toki hänellä on aika räyhäkkäitä salaliittoteorioita, mutta ne eivät näytä hidastavan vauhtia, kenties päinvastoin. Fuentes tiedostaa ettei oikeisto tai vasemmisto ole se ratkaisu, eikä myöskään ole järkeä alkaa valitsemaan näistä kahdesta puoltaan, vaan hänestä jotain uutta pitäisi keksiä. 

Näkyvyys on molemmilla aika hyvä, sillä Fuentes on Rumblen ja Owens Youtuben kärkisijoilla genreissään. Fuentesin spektaakkelinomainen vierailu Piers Morganin showssa teki hänestä entistä kuuluisamman, puhumattakaan siitä, miten hänen saavuttamansa voitto tuossa väijytyksenomaisessa "haastattelussa" - joka oli kuin näytösoikeudenkäynti - toi hänelle lisää faneja. Owenshan seuraavana myöskin sai Morgnin avulla näkyvyyttä. Aiemmin hänestä on voinut lukea valtamediasta, miten kyseessä on "internetin vaarallisin nainen" - jutun ollessa hyvin mustamaalaava luonteeltaan. 

Ja ovatpahan myös ns. vastauskonpuhdistajat jo sanoneet näitä molempia "fedeiksi", eli FBI:n agenteiksi. Tämä tulee todennäköisesti rebulikaanien puolelta, sillä tämän avulla yritetään sanoa, että nämä republikaanien arvostelijat ovatkin imperiumin vastaisku, mutta me kyllä tiedämme, että republikaanit itse ovat osana ko. imperiumia. 

Joten, jonkinlainen impakti on saatu kumpaisenkin toimesta aikaiseksi. 

Mutta tämän tarkoituksena ei ole nyt väittää heitä poliittisiksi messiaiksi - tässä ajassa ei pidä olla liian luottavainen, ei näidenkään kohdalla - vaan he ovat poliittisia kommentaattoreita. Samoin näistä kumpainenkin on riidoissa keskenään, joten yhteisrintamaa ei sikäli ole, mutta paradoksaalisesti molemmat silti ajavat sellaista. Eikä tässä nyt myöskään väitetä, että nämä olisivat edes julistautuneet kolmannen tien pioneereiksi, vaan pikemminkin siitä, että  he saattavat olla sellaisia tietämättään. 

Pointtina onkin näet se, että tämä kaikki osoittaa massojen heräämistä. He ovat alkaneet nähdä, ettei ongelmia ratkaista niiden poliittisten ideologioiden avulla, jotka ne alunperin loivatkin ja jotka niitä myöskin aina päätyvät ylläpitämään. 

Nick Fuentes sen sanoikin hyvin, että se pilleri joka tässä tulisi ottaa on "clear pill", eli väriä vailla oleva pilleri. Mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että katsotaan asioita realiteettien valossa, puolia valikoimatta. Se jo itsessään on uuden toivon alku, koska jakautuneen joukkopsykoosin sijaan, voidaan yhdistyä ideologioiden ylitse ja tunnistaa mikä on se ongelma, joka tarvitsee korjata. 

No mitä tekemistä tällä on sitten Suomen kanssa? Se, että Amerikastahan ne ideat ja trendit tänne aina lopultakin valuvat. (Myös Suomessa on ollut havaittavissa vastaavaa puoluerajat ylittävää joukkopsykoosista heräämistä). 

Tällaiset kolmannen tien airuet ovat siis merkkejä heräämisestä ja uudesta toivosta mustapilleröityneen pimeyden keskellä, joka on tyly kuin marraskuinen maanantaiaamu. 

Eli jotain selvästi on tekeillä. Kolmas tie on muodostumassa, murtautumassa läpi suunta-aivoisen joukkopsykoosin. Kolmas tie ei ole suinkaan penseää "sentrismiä", jossa ollaan vain maltillisia kahden suuntauksen välillä, tai jossa valitaan hyvästä ja pahasta, saaden aikaan katkeran kompromissin. Se pikemminkin on kahden huonon välillä oleva hyvä. 

No niin, siinä vuoden viimeinen opetus ja seuraavaksi vielä katsomme, että mitä kaikkea te olette täällä lueskelleet vuoden aikana. 

Vuoden 2025 top 7

Sitten seuraavaksi jälleen luetuimpien tekstien listaus. Tämähän ei ole koskaan täysin tarkka, sillä eihän loppuvuoden tekstejä ehditä koskaan lukemaan sitä aikaa kuin varhaisimpia, mutta kyllä tästäkin saa käsityksiä. Lisäksi jos joku lukijoiden suosikki on jäänyt väliin, voi nyt linkata itsensä sen pariin - mukana klassikoita vuosien takaa, eli jotkut ovat näin ilmeisesti jo tehneetkin.

  1. Järkyttävä Löytö Tampereella
  2. Pahoinpitely Tampereella - TUNTOMERKIT Joita Poliittisesti Korrekti Media EI Kerro!
  3. Murha- ja Munamiehen Tapaus & Kertaus Zeitgeistista
  4. Feministitoimittelija yksinäisten miesten kimpussa
  5. Modernien naisten sikailu jatkuu
  6. Vastuu on modernin naisen kryptoniittia – oliko Stagala sittenkin oikeassa?
  7. No mutta, tämäpä oli yllättävä ulostulo!

Mutta nyt, kiitos lukijoille kuluneesta vuodesta, hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! 

Yleensä tässä lopussa on aina ollut jotain jouluista, äänikirjasta musiikkiin, ja niin on tässäkin tapauksessa. Tämähän ei sinällään ole joululaulugenreen lukeutuva biisi, mutta koska se on aina allekirjoittaneelle tuonut jouluisat fiilikset, siksi se nyt on tässä kuin joululaulu konsanaan. 

Myöskin sen teema pimeydestä ja toivosta sopii tähän tekstiin, joka on julkaistu näin talvipäivänseisauksena - vaikka se onkin vuoden pimein päivä, mutta samalla myös se päivä, jolloin valo alkaa voittamaan.

torstai 18. joulukuuta 2025

IMF - tämä on se oikea syy miksi NE pelkäävät sitä

Oletko koskaan miettinyt, että mitä niin pelottavaa IMF:ssä on?

Tarkennuksena: miksi hallitus, jolla ei ole pienintäkään huolta suomalaisten hyvinvoinnista pelkää sitä? 

Se ei voi olla mikään altruistinen syy, se  on nähty, joten me tulemme siksi siihen johtopäätökseen, että he pelkäävät sitä itsensä vuoksi. 

Otetaanpa nyt tarkasteluun ristiriidat hallituksen toimien ja IMF:n välillä, aloittaen rikkaiden suosimista verotuksessa - niin on tehty, mutta asiat vain ovat menneet pahempaan suuntaan.

Miksi?

IMF todennut, että rikkaiden suosiminen verotuksessa ei tuota haluttuja tuloksia ja valumaefekti on lapsellista hölynpölyä:

We find that increasing the income share of the poor and the middle class actually increases growth while a rising income share of the top 20 percent results in lower growth—that is, when the rich get richer, benefits do not trickle down.

Mutta jos suositaan vähätuloisinta viidennestä, niin talous kasvaa IMF:n arvion mukaan keskimäärin 20% nopeammin kuin suosimalla rikkainta viidennestä.

Miksi sitten tuo valumaefektimyytti elää varsinkin oikeiston talousajattelussa niin vahvana? 

Koska se on ainoa peruste sille, mikseivät he roiku jo lyhtytolpista ja heidän omaisuutensa ei ole konfuskoitu yhteishyvään!  Samalla tavallahan feministit valehtelevat miehille, että feminismikin hyödyttää myös miehiä. 

Lisäksi IMF kehotti hallitustamme keskittymään tulopuoleen, mutta näinhän ei juurikaan tehdä - oikeiston pitäisi olla se "joka leipoo kakkua", mutta ei se mitään leivo, vaan he ovat pahimman luokan parasiitteja, eli opportunisteja - tämäkin pelastusyritys kun oli vain ja ainoastaan omiensa rikastamista, samalla kun maamme on liekeissä. 

Voi jopa käydä niinkin, että IMF laittaa meidät ottamaan huomattavasti vielä lisää velkaa. Se vasta olisikin ironista! Ko. velalla maksettaisi sote-sektorin leikkausten aiheuttamat kasaantuneet velat (ostopalveluongelma), korjataan tieverkko ja investoidaan miljardeja. Perusideana kun on, että miljardilla velkaa voi tehdä kaksi miljardia liikevoittoa josta sitten maksetaan se velka korkoineen.

Velkahan nyt sinällään ei ole niin hyvä asia, muttei täysin pahakaan - riippuu täysin mihin ja miten sitä hyödynnetään, esim. sen ansiosta voimme taata sen, ettei nosteta enää veroja ja lisätä menoja. Esim. Espanja on ottamassa lisää velkaa, sinne puuhastellaan lisää tukipaketteja samalla he testaavat neljän päivän työviikkoa. Entä IMF? Se näyttää tälle vain vihreää valoa.  

Lisäksi EU on täynnä Suomea velkaisempia maita eikä IMF tee mitään niille, mutta jostain syystä oikeistohallituksen edustajat valehtelevat, että juuri Suomi joutuisi historian pahimpaan sanktiokäsittelyyn, jos ei anneta verohelpotuksia pelkästään kokoomuksen kavereille. Esim. Kreikalla lienee taas jo paljon enemmän velkaa kuin velkakriisin aikaan, vaan eipä ketään enää kiinnosta. 

(Jo vuodesta 2015 alkaen IMF on torjunut Reihart&Rogloff tutkimuksen tulokset, joiden todistettiin johtuneen vuonna 2012 tehdystä opiskelijan virheestä. Virheellinen tutkimus siis väitti, että että kun velan määrä ylittää 90% bruttokansantuotteesta talous romahtaa, mutta sen korjattu versio sanoo, että yli 90% velkaantunut talous hidastaa kasvuaan 3%)

Niin, entäs se Kreikan tie?

Senhän rinnalla köyhdytyshallituksen riisto on suoranaista laupeutta, eikö?

Todellisuudessa IMF ei leikannut esim. nuorten käyttämistä opinto- ja työttömyystuista, vaan ne "valtavat" sosiaaliturvaleikkaukset tarkoittivat sitä, että IMF asetti Kreikan eläkkeisiin yksinkertaisen katon. Sen enempää eläkettä ei maksettu ja eläkerahastot on panttina että IMF:n sanaa totellaan. Tuon katon vuoksi Kreikassa säästetään satoja miljoonia vuodessa. Siinä vertailussa nämä Suomen 70 miljoonan sosiaalitukileikkaukset kalpenee. Mutta kapitalistien asiaa ajavat poliittiset vampyyrit eivät tästä tykkää, sillä niin he itse kuten kapitalistitkin nauttivat ylisuurista eläkkeistä - otetaan siis heiltä, joilla ei ole antaa. 

IMF myöskin poisti listaamattomien yritysten osinkojen verovapauden, mutta moisen ehdottamisestakin hallituksessamme huudetaan itku kurkussa sen olevan kommunismia. 

Siksi ne meitä Kreikan tiellä pelotteleekin ja suorastaan valehtelee siitä, sillä hillotolpat, hyvät veljet ja korruptio on jotain mistä ne eivät luovu. 

Me kyllä tiedämme, ettei oikeistohallitus halua, että sen luurankokaappia edes raotetaan, saati sitten pöyhitään kunnolla. Ne enemmin maksimoivat verotusta kansan kulutuksessa, mikä luonnollisesti syö kotimaisten palveluiden kysynnän pois, ja sitä kautta suoraan talouden kasvua.  Todellinen ongelma näet on se, että jos ei ole kysyntää palveluille ja tuotteille, ei tätä kautta ole myöskään pääomia puoleensa vetäviä markkinoita.

Nyt, tässä ei suinkaan ole tarkoitus sanoa, että IMF nyt olisi absoluuttisen hyväkään, vaan ainoastaan valottaa, että mikä on propagandaa jolla meitä taas viilataan linssiin ja mikä on tosiasiallisuutta. IMF kun ei ole enää se mörkö, joka se oli vielä parikymmentävuotta sitten. Viitisenkymmentä vuotta heillä meni sen tutkimiseen ja tajuamiseen, että köyhiltä leikkaaminen ei vaan paranna taloutta mitenkään. Suomi on tästä elävä esimerkki, miten hyvin meillä menee?

Summa summarum

Alkaako pikku hiljaa valkenemaan, miksi ne pelottavat meitä sillä, että IMF tulee ottamaan maan haltuun ja viemään säästöpossusikin?

Köyhdyttäjähallitus on hyvin luokkatietoinen, ja siksi se pelkää IMF:n toimia. OECD:n ja IMF:n tutkimusten mukaan tasainen tulonjako lisää talouskasvua, samoin Suomen Pankki on jo vuosia sitten laatinut erinomaisen analyysin tutkimuksesta, joka osoittaa tasaisen tulonjaon ja talouskasvun positiivisen yhteyden. 

Tässä myös näemme - taas kerran - miksi taloustieteellisesti kolmannen tien malli on se paras, eli pääoman kansallinen levittyminen, sen sijaan että sitä keskitettäisi pelkästään yksityiselle (kapitalismi) tai valtiolle (kommunismi). Tämä siksi, koska talouskasvua lisäävä yritystoiminta edellyttää vakaata investointiympäristöä, jonka tasaisen tulonjaon yhteiskunta mahdollistaa. Tasaisen tulonjaon maissa myöskin koko yhteiskunnan osaamispotentiaali voidaan hyödyntää optimaalisesti, sillä sosioekonominen luokka ja varallisuus eivät rajoita ihmisten mahdollisuuksia - niissä yhteiskunnissa joissa se sitä rajoittaa, jää vähävaraisten potentiaali käyttämättä, samalla kun ylimpään luokkaan kuuluvat saavat nauttia menestystä vain siksi koska kuuluvat oikeaan yhteiskuntaluokkaan. Se on hyvien veljien ja siskojen yhteiskunta, joka on hyvin kaukana meritokratiasta. 

Suomen valtion verotulot riittäisivät kyllä kattamaan kaikki suomalaisten hyvinvoinnille välttämättömät palvelut täysimääräisesti, ilman mitään leikkauksia ja myöskin ilman velkarahaa, jos vain lopetetaan esim. rahan syytäminen ulkomaille ja ulkomaisiin Suomessa. Lisäksi on syytä miettiä, että onko todellakin parempi olla se tunnollinen oppilas etupulpetissa, joka palkitaan vain uusilla suoritteilla ja laskuilla, vaiko se jolle maksetaan? Voit kysyä tätä Luigilta, joka tälläkin hetkellä valmistaa spaghettia uudessa keittiössään tai Pedrolta joka nauttii lyhennettyä työviikkoa - sinun rahoillasi.