keskiviikko 25. maaliskuuta 2026

Kokoomus esittää: Empatiataulu

Vuoden ensimmäisessä tekstissä tästä koijauksesta jo ohimennen mainittiinkin, mutta oma teksti sille tuskin on pahitteeksi. 

Eli kyseessähän on tämä wokelluspropagandan teos, jonka luulisi olevan yksinään vihervasemmiston hanke ja suuri intressi, mutta oliko sittenkään?

(Performatiivista empatiaa, heille jotka eivät muunlaista osaa). 

Kyllä, vihervasemmisto totta kai kannattaa sitä, mutta niin kannattaa kokoomuskin - eikä vain kannata, vaan kokoomus oli mukana kyseisessä hankkeessa.

Jos oikein tarkkoja ollaan, niin kokoomus ei vain ollut ideoimassa tuota taulua, vaan se myöskin oli KAIKKIEN kokoomuksen jäsenten hyväksymä!

Mutta jos tämä ei vielä ole tarpeeksi pöyristyttävää, niin kokoomuslaista takapirumaista modus operandia käytettiin tässäkin tapauksessa (esim. edellisen hallituksen oppositiossa ollut kokoomus kannatettiin lisävelkaa, vain jotta he voisivat käyttää velkaa keppihevosenaan), sillä vaikka tuota hyvesignalointitaulua ajettiin kokoomuksessa, sitä silti kritisoitiin ja syyt sen olemassaolosta sälytettiin muiden niskaan. Esim. Kokoomuslainen kuten Jocka Träskbäck muisti haukkua tuon taulun, mutta samainen Träskbäck oli kaupunginhallituksen kokouksessa 1.12.2025 hyväksynyt Empatiataulun Tampereen Hyvinvointisuunnitelmaan! Pöytäkirjassa on hänen allekirjoitus.

Alkunsa se sai jo vuonna 2023:

Empatiataulun kehittäminen perustuu Tampereen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2023.

Tuolloin pormestaripuolueena oli kokoomus ja pormestarina Anna-Kaisa Ikonen (kok.).

Eli kokoomus yritti kusta taas kerran kansaa hehtopaineella molempiin silmiin, ja voi sitä kiukun määrää kun tästä käry kävi!

Kokoomuksen harhautusosastossa syntyi tämän johdosta pienoinen paniikki - kokoomuksessahan on näitä puhuvia päitä - sisäänheittäjiä - jotka yrittävät vakuuttaa kansallismieliset siitä, että kokoomus olisi heidän asiallaan (eivät ole). 

Tampereen valtuuston Juho Hirvelähän tämän tapauksen ansiokkaasti toi esille ja siksi häneen Jockalta irtosi sokka. Jocka sen johdosta alkoi painostamaan Hirvelää päivätolkulla: 

Tässä pari näytettä tuosta damage controllista:


Ei sillä, ettäkö tällainen wokeltaminen tai orweltava vihapuheen kyttääminen olisi nyt mitenkään epäkokoomuslaista muutenkaan:

Summa summarum

Tämä tapaus oli jo opitun kertausta.

Kokoomus on kaikista pahin, on aina ollut ja se tulee aina sitä olemaan. Se on ikuinen Suomen vihollinen. 

Kokoomukselle ominaista on kiero peli ja kaksilla rattailla ajeleminen. Juuri tämä petollisuus on kokoomuksen modus operandi numero 1. Tässä tapauksessa se oli mukana tekemässä  ja edistämässä täsmälleen niitä samoja asioita mitä vastapuolikin, mutta sitten yritettiin astella näyttämölle kuin oltaisikin niiden suurin vastustaja. (Tällainen harhauttava sisäänheittokokoomuslaisuus on ollut tuttua etenkin yksittäisten edustajissa).  

Toinen aiemmin mainittu seikka on myöskin tässä näytetty toteen: Kunnallisella tasolla persuissa ollaan vielä tolkullisia (Juho Hirvelä on persu), kun taas puolueen eliitti on muuttunut kokoomukseksi, mikä puolestaan näkyy heidän kannatusluvuissa - eikä olisi suurikaan ihme, jos kokoomus tulevien vaalien alla heittäisi persut vielä oikein kunnolla bussin alle. 

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet:

tiistai 17. maaliskuuta 2026

Eteenpäin, mutta mihin suuntaan?

Näin keväisenä päivänä on tullut jälleen aika avata uusi vuosi tekstien saralla, ja tämä vuosi onkin alkanut kerrassaan näyttävästi maailmalla ja täällä, mikä sopii hyvin siihen kun siirryimme kiinalaisessa astrologiassa matelevasta käärmeen vuodesta reippaaseen tulisen hevosen vuoteen. (Tosin blogin käynnistyminen on ollut nyt lähempänä tuota matelevaa käärmettä ja varmaan tulee olemaankin vielä jonkin aikaa, sillä sen verran tässä on nyt ollut kiirettä ja stressiä. Mutta toisaalta, ainahan Fundamentin on ollut tapana lähteä verkkaisesti käyntiin).

Kerrataan siis pikaisesti mitä on tapahtunut - mutta ei tietenkään kaikkea, vaan joitakin päällimmäisiä kotimaan tapahtumia - ainakin osaan näistä aiheista voidaan palata vielä myöhemminkin. (Maailman tapahtumat nyt jätetään välistä, ei siksi etteikö maailmalla olisi tapahtunut mitään, päinvastoin!)

Ihan ensimmäiseksi on mainittava siitä iloisesta tapahtumasta, että oikeiston ja vasemmiston kritiikki on alkanut saamaan jo Fundamentinkin ulkopuolella tuulta siipiensä alle. Nimittäin Otto Juote on myöskin tutkinut asiaa ja tehnyt siitä havaintoja. Ideana siinä siis on, että vaikkakin oikeisto ja vasemmisto on näennäisesti toisiaan vastaan, ne siitä huolimatta ajavat samaa agendaa ja etenevät sitä kohti kuin oikea ja vasen jalka, tai kuten Juote sen sanoisi:  räikkä – mekanismi, joka liikkuu vain yhteen suuntaan.


Eli sitä samaa mitä me täällä Fundiksessakin ollaan yritetty kertoa! Hyvä, että valaistuminen leviää, sillä tämä jos jokin on tärkeä asia ymmärtää, koska ilman ongelman myöntämistä, emme voi sitä myöskään ratkaista. 

Ja siitä puheenollen, menkäämme eteenpäin!

Kokoomus jäi housut kintuissa kiinni woketuksestaan Tampereen valtuustossa ja kannatusmittaukset näyttävät heille keskisormea takaisin. Tämä siis liittyy heidän junailemaan ja hyväksymään "empatiatauluun", josta he sormi ojossa syyttivät muita (tämä alkaa olla oikeiston tavaramerkki), mutta kun asiaa pöyhi hieman enemmän, paljastuikin että se oli kokoomus joka on alusta alkaen oli mukana kyseisessä tauluprojektissa. 

Demarit taas jäivät kiinni häiritsevästä käytöksestä omiaan kohtaan, se yllättävää kyllä ei laskenut kannatusta - ilmeisesti kansa on sitä mieltä, että ahdistelkoot, kunhan pitävät sen puolueen sisällä. 

Eli räikän työjako on ollut: kokoomus wokettaa, demarit ahdistelevat.

Seuraavana vuorossa uutiset ja sää: 

Vuotuinen ja aina kovien pakkasten aikaan koittava sähköshokki yllätti taas kerran suomalaiset - kuin myöskin vihreät vauhkoilijat, jotka jo ehtivät huolestua lumettomista talvista. Mutta vihreiden lisäksi asia on ikävän kiusallinen myös köyhdyttäjähallituksellemmekin, sillä kyseisen hallituksen politiikkojen harmiksi porukka alkoikin nostelemaan esiin heidän tyhjiä lupauksia ja tähän asiantilaan johtaneita huonoja päätöksiä.

Eikä suotta, sillä kuten näet, politiikot tiesivät silloin ja ne takuulla tietävät myöskin nyt, että mikä on pielessä, mutta mitään ei silti tapahdu!

Tämä kaikki aktivoi kansassa heräämistä ja vastareaktion lakia, mikä on hyvä asia. Sillä vastareaktion lain mukaisesti niille voidaan tehdä jotain; päästä juurisyihin. 

Mutta se vain jää nähtäväksi, että riittääkö se. 

Kuten viime vuoden viimeisessä tekstissä asiaa pohdittiin, olemme mustapilleröinnin jälkeisissä tunnelmissa tai eräänlaisessa välitilassa, sillä ns. pelastajat olivatkin pettymyksiä ja pettureita. Eliitti on keksinyt ovelamman keinon kilpistää hyökkäykset itseään kohtaan, eli sen sijaan että se tekisi marttyyreja vastarinnasta, se ennemmin lahjoo ne ja ostaa niiden sielun - korruptio on kryptoniittia politiikoille, joille on luonteenomaista himoita valtaa ja hillotolppaa. 

Toisaalta niin Suomessa kuin maailmallakin on herännyt kolmannen tien kutsu juuri tästä syystä, ja siksi kun on nähty mitä tapahtuu kun päästää oikeiston tai vasemmiston valtaan. Siihen on herätty, että ne ovat sen saman globalistisen korppikotkan siivet, joka odottaa pääsevänsä luhistuneiden maiden teuraalle. 

Joten nyt on etsikkoaika, aika palata suunnittelupöydän ääreen, aika mennä eteenpäin, mutta mihin suuntaan? Tämä kansan on tiedettävä, sillä vanhat johtajat ovat (keino)valoja jotka johtavat pimeyteen. 


Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,

sunnuntai 21. joulukuuta 2025

Pimeydestä ja toivosta

On taas tullut se aika vuodesta, kun käymme joulun viettoon, josta puolestaan etenemme talvilomalle. 

Mutta sitä ennen tietenkin perinteinen katsaus kuluneeseen vuoteen. 

Voisi sanoa, että tämä vuosi varsinkin on ollut poliittisessa mielessä mustapilleröitymisen vuosi. On pitänyt myöntää, että he joiden vastuulle jätettiin toivo, ovat epäonnistuneet ja nyt on palattava jälleen suunnittelupöydän ääreen. Toki, aiemmatkin vuodet kyllä mustapilleröivät, mutta tämän vuoden aikana epäilykset paremmasta ovat hälvenneet ja siksi katse onkin nyt suunnattava tulevaan. 

Enää on siedettävä sitä, että tätä meidän painajaismaista hallitusta on jäljellä enää vajaa 1,5 vuotta. Entä onko sitten tuleva hallitus parempi? Tässä vaiheessa voidaan vain toivoa vähemmän huonoja hallituksia. 

Vaan ei se pelkkää synkkyyttä silti ole, vaan toivon pilke on silti läsnä - uuden toivon. Tästä edempänä lisää, mutta se nyt sanottakoon jo kättelyssä, että tämän ajan oikea opetus ja toivo onkin siinä, että nyt kansa on nähnyt miten oikeisto ja vasemmisto operoivat kun saavat täyden vallan. Se sanoo: Kolmas vaihtoehto totisesti on tarpeen ja kipeästi sittenkin! 

Vuosikatsausta sieltä täältä

Suomessa Persut ja Amerikassa Trump aluksi vaikuttivat tällaisilta, ehkä ne sitä jopa jonkin aikaa edustivatkin, mutta lopulta ne korruptoituivat ja ns. mukautuivat maailman menoon. Purrakin sanoi, etteivät Persut ole oikeistolaisia,  Trump taas oli alunperin vain rebuplikaanien listalta ponnistaja, joka oli valmis jopa hylkäämään kyseisen puolueen kun hommat eivät menneet suunnitelmien mukaisesti. 

Mutta miten kävi? 

Persuista tuli totaalinen Kokoomuksen sätkynukke ja ukkosenjohdatin. Trump puolestaan sulautui republikaaneihin, niinpä tämä hänen toinen kautensa on ollut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kaoottista rämpimistä. 

Pettynyt kansa käänsi selkänsä, ja jäljelle jäivät enää lammasmaiset fanit sekä valehtelevat sykofantit - vallankumous söi lapsensa jo ennen kun valta kumoutui.     

Onko näillä sitten enää mitään toivoa? 

Persujen pitäisi tehdä iso remontti, palata suunnittelupöydän ääreen ja vaihtaa suunta. Tosin silloinkin vielä kestää vuosia, ennen kun luottamus on saatu takaisin. Trump puolestaan on sen verran epätasapainoinen, ettei siitä tiedä, että mitä se tekee seuraavaksi - jos tekee. Ehkä jos tapahtuisi paluu ensimmäistä kautta edeltäneeseen tilaan, niin sitten, mutta luultavasti sitä ei tule tapahtumaan. 

Tässä ohessa ei liene tarpeen tehdä enempää poliittista ynnäystä Suomen ja hallituksen menneestä vuodesta, sillä tässä kuussa tuli esim. tämä teksti, joka tekee sisäpoliittisen katsauksen pääpiirteet kattaen. 

Uusi toivo

Uusi toivo onkin nyt nousevassa kolmannen tien tietoudessa. Esim. Jenkeissä on nyt suuressa nosteessa Nick Fuentes ja Candace Owens. Molemmat valtavirrassa luokitellaan äärioikeistoon, totta kai, mutta oikeastihan molemmat ovat entisiä oikeistolaisia, Nick on entinen libertaari ja Owens myöskin on entinen vasemmistolainen, jotka eivät usko vasemmistoon eikä oikeistoon, vaan johonkin kolmanteen vaihtoehtoon. Owens vetää yleisökseen porukkaa niin oikealta kuin vasemmalta, pitäen politiikkaa eliitin teatterina. Toki hänellä on aika räyhäkkäitä salaliittoteorioita, mutta ne eivät näytä hidastavan vauhtia, kenties päinvastoin. Fuentes tiedostaa ettei oikeisto tai vasemmisto ole se ratkaisu, eikä myöskään ole järkeä alkaa valitsemaan näistä kahdesta puoltaan, vaan hänestä jotain uutta pitäisi keksiä. 

Näkyvyys on molemmilla aika hyvä, sillä Fuentes on Rumblen ja Owens Youtuben kärkisijoilla genreissään. Fuentesin spektaakkelinomainen vierailu Piers Morganin showssa teki hänestä entistä kuuluisamman, puhumattakaan siitä, miten hänen saavuttamansa voitto tuossa väijytyksenomaisessa "haastattelussa" - joka oli kuin näytösoikeudenkäynti - toi hänelle lisää faneja. Owenshan seuraavana myöskin sai Morgnin avulla näkyvyyttä. Aiemmin hänestä on voinut lukea valtamediasta, miten kyseessä on "internetin vaarallisin nainen" - jutun ollessa hyvin mustamaalaava luonteeltaan. 

Ja ovatpahan myös ns. vastauskonpuhdistajat jo sanoneet näitä molempia "fedeiksi", eli FBI:n agenteiksi. Tämä tulee todennäköisesti rebulikaanien puolelta, sillä tämän avulla yritetään sanoa, että nämä republikaanien arvostelijat ovatkin imperiumin vastaisku, mutta me kyllä tiedämme, että republikaanit itse ovat osana ko. imperiumia. 

Joten, jonkinlainen impakti on saatu kumpaisenkin toimesta aikaiseksi. 

Mutta tämän tarkoituksena ei ole nyt väittää heitä poliittisiksi messiaiksi - tässä ajassa ei pidä olla liian luottavainen, ei näidenkään kohdalla - vaan he ovat poliittisia kommentaattoreita. Samoin näistä kumpainenkin on riidoissa keskenään, joten yhteisrintamaa ei sikäli ole, mutta paradoksaalisesti molemmat silti ajavat sellaista. Eikä tässä nyt myöskään väitetä, että nämä olisivat edes julistautuneet kolmannen tien pioneereiksi, vaan pikemminkin siitä, että  he saattavat olla sellaisia tietämättään. 

Pointtina onkin näet se, että tämä kaikki osoittaa massojen heräämistä. He ovat alkaneet nähdä, ettei ongelmia ratkaista niiden poliittisten ideologioiden avulla, jotka ne alunperin loivatkin ja jotka niitä myöskin aina päätyvät ylläpitämään. 

Nick Fuentes sen sanoikin hyvin, että se pilleri joka tässä tulisi ottaa on "clear pill", eli väriä vailla oleva pilleri. Mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että katsotaan asioita realiteettien valossa, puolia valikoimatta. Se jo itsessään on uuden toivon alku, koska jakautuneen joukkopsykoosin sijaan, voidaan yhdistyä ideologioiden ylitse ja tunnistaa mikä on se ongelma, joka tarvitsee korjata. 

No mitä tekemistä tällä on sitten Suomen kanssa? Se, että Amerikastahan ne ideat ja trendit tänne aina lopultakin valuvat. (Myös Suomessa on ollut havaittavissa vastaavaa puoluerajat ylittävää joukkopsykoosista heräämistä). 

Tällaiset kolmannen tien airuet ovat siis merkkejä heräämisestä ja uudesta toivosta mustapilleröityneen pimeyden keskellä, joka on tyly kuin marraskuinen maanantaiaamu. 

Eli jotain selvästi on tekeillä. Kolmas tie on muodostumassa, murtautumassa läpi suunta-aivoisen joukkopsykoosin. Kolmas tie ei ole suinkaan penseää "sentrismiä", jossa ollaan vain maltillisia kahden suuntauksen välillä, tai jossa valitaan hyvästä ja pahasta, saaden aikaan katkeran kompromissin. Se pikemminkin on kahden huonon välillä oleva hyvä. 

No niin, siinä vuoden viimeinen opetus ja seuraavaksi vielä katsomme, että mitä kaikkea te olette täällä lueskelleet vuoden aikana. 

Vuoden 2025 top 7

Sitten seuraavaksi jälleen luetuimpien tekstien listaus. Tämähän ei ole koskaan täysin tarkka, sillä eihän loppuvuoden tekstejä ehditä koskaan lukemaan sitä aikaa kuin varhaisimpia, mutta kyllä tästäkin saa käsityksiä. Lisäksi jos joku lukijoiden suosikki on jäänyt väliin, voi nyt linkata itsensä sen pariin - mukana klassikoita vuosien takaa, eli jotkut ovat näin ilmeisesti jo tehneetkin.

  1. Järkyttävä Löytö Tampereella
  2. Pahoinpitely Tampereella - TUNTOMERKIT Joita Poliittisesti Korrekti Media EI Kerro!
  3. Murha- ja Munamiehen Tapaus & Kertaus Zeitgeistista
  4. Feministitoimittelija yksinäisten miesten kimpussa
  5. Modernien naisten sikailu jatkuu
  6. Vastuu on modernin naisen kryptoniittia – oliko Stagala sittenkin oikeassa?
  7. No mutta, tämäpä oli yllättävä ulostulo!

Mutta nyt, kiitos lukijoille kuluneesta vuodesta, hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! 

Yleensä tässä lopussa on aina ollut jotain jouluista, äänikirjasta musiikkiin, ja niin on tässäkin tapauksessa. Tämähän ei sinällään ole joululaulugenreen lukeutuva biisi, mutta koska se on aina allekirjoittaneelle tuonut jouluisat fiilikset, siksi se nyt on tässä kuin joululaulu konsanaan. 

Myöskin sen teema pimeydestä ja toivosta sopii tähän tekstiin, joka on julkaistu näin talvipäivänseisauksena - vaikka se onkin vuoden pimein päivä, mutta samalla myös se päivä, jolloin valo alkaa voittamaan.

Lähettänyt klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , ,
Tilaa: Kommentit (Atom)