Naiset, Hypergamia & Pasifismi

Tarinan opetus: Rikkaat ja korkean statuksen (YTM - akronyymi edellislle määritteille  - pääasiassa hypergamian vuoksi) miehet normaalisti jäävät kotimaahan ja rauhalliselle alueelle, naisten kanssa, siirtelemään nappuloita ja päättämään kansan kohtalosta, samalla kun 90-99% miehistä on oltava valmiita tappamaan ja kuolemaan ensiksi mainittujen puolesta.

Mutta hei, naisillahan on todellisuudessa vaikeinta sodan aikana - kysy vaikka feministeiltä:

PS. Hyvää veteraanien päivää!

2 Syytä Miksi Suomella Menee Todella Hyvin

Oluen myynti halutaan lopettaa iltakuuden jälkeen

Nyt kun viikonvaihde on käsillä, on syytä ottaa ensin tämä kepeämpi uutinen.

1. Alkoholi

Pitää sanoa, että tällä valtiolla menee hyvin. Miljardeja hakataan rajojen ulkopuolelle, ja holhouksella pidetään huolta ettei vahingossakaan saada mitään enää maan sisäpuolelta kassaan. Thumbs up!

En edes juo pahemmin olutta. Yleensä juon viiniä, ja nappailen näkäräisiä jostain herkullisesta viinasta. Siksi tämä tuntuukin hölmöltä, sillä olut on virvoitus- ja ruokajuoma, mutta sitä kohdellaan kuin raskasta design-huumetta, jota voivat ostaa vain diilerin parhaat kaverit.

Sama juttu tupakan kanssa. En polta, mutta silti pidän ilmiömäisen hörhönä näitä uusia tupakointiin liittyviä rajotteita. Siis mikä hiton ala-aste tämä on, kun pitää opetella numerot ulkoa ja sitten ottaa tarkistusvihko kassatädiltä, että saa askin?

2. Armeija 

Kuten hyvin tiedämme, on kaikesta muusta paitsi alemmuuskompleksista kärsivä naapurimme edelleenkin koulukiusaajamaisena vieraana Ukrainassa. 

Tilanne on tuttu Simpsoneista; voit nähdä sielusi silmin kuinka Nelson pitää kiinni Milhousen kädestä, ja lyö tällä häntä sanoen: "Lakkaa lyömästä itseäsi". 

Hieman vastaavaksi voidaan sanoa tilannetta, jossa Venäjä on autuaan tietämätön siitä, että heidän sotilaansa pitävät osaa vieraasta maasta hallussaan - mitä nyt hihoista puuttuu Venäjän merkki: Lakatkaa olemasta miehittämiämme.

Suomea tämän kaiken pitäisi kiinnostaa.

Allekirjoittanut on voinut harkita tähän mennessä ainoastaan Venäjän vuoksi NATOa ja pitää sanoa että nyt on yhä vaikeampi harkita sitä mahdollisuutta, että sinne ei liityttäisi edes.

Eräs vaihtoehto mitä on tähän kysymykseen tarjottu, on se, että Suomen oma puolustus riittäisi. 

Ongelmana on se, että meillä pitää mennä todella hyvin, jos me kuvittelemme että meidän alasajettu puolustuksemme todellakin riittäisi!

Armeijasta on tullut yhä enemmän ns. edustusklubi, jossa käy muutama alokas kääntymässä. 

Macchiavelli fiksun kyynisenä miehenä osasi sen kertoa: paras mahdollinen puolustus maalle, on oma kansallinen armeija. Syynä tähän se, että palkkasotilaille se on työ, kun taas omalle kansalle henki ja veri ja kunnia. Panoksien ylittäessä rahan, taistellaan kuin Suomi talvisodassa.

Vaan mitä teemme Suomessa?

Meillä on armeijan alasajo päällä, jossa armeijasta on muuttumassa enempikin päällystön edustusryhmä, jonka illanistujaiset ovat kalliita.

Kuten Putinin Venäjä näyttää, heidän tapansa hoitaa nämä jutut ovat "vähemmän modernit" ja huomattavasti lähempänä perinteisempää sotimista.

Ari Puheloinen esitteli 8.2.2012 Helsingin Valtioneuvoston linnassa puolustusvoimain uudet kujeet.

Tässä tilaisuudessa oli mukana myös wanha kunnon Jyrki Käteinenkin.

Selvisi että puolustusvoimien rahoitusta leikataan neljässä vuodessa 575 miljoonalla eurolla.

Viisi joukko-osastoa lakkautetaan.

Yli 1000 ihmistä menettää työpaikkansa.

Onko ihme jos näiden säästöjen on esitetty heikentävän Suomen puolustuskykyä?

Mukaan kun lukeutuu myös reserviläisten kertausharjoitusten karsiminen.

Vuonna 2013 heitä koulutettiin vain 5000, kun taas normaalisti koulutettavien määrä on ollut nelinkertainen tuosta määrästä.

Sen sijaan kulut jotka ovat lisääntyneet, ovat olleet niitä joiden olisi pitänyt laskea.

Näihin lukeutuvat esim. matkustuskulut.

Puolustusvoimat ovat hankkineet videoneuvottelulaitteet (skype ei kai sitten kelpaa) 1,6 miljoonalla eurolla. Silti matkustamiseen on kulnut vuonna 2012 1,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010.

Summa on aikamoinen, sillä se saa tuon korotuksen näyttämään pieneltä; yli 40 miljoonaa euroa!

Edustuskuluihin meni vuonna 2012 1,5 miljoonaa euroa, mikä oli yli 330 000 euroa enemmän kuin edeltäneenä vuotena.

Mikä merkitys on tälläisellä toiminnalla?

Armeijan viestintäohjeessa suhdetoiminnasta puhutaan maineenhallinnan välineenä.

Osaksi tätä toimintaa liittyvät suhdetoimintalahjat.

Esim. vuoden 2013 toukokuussa annettu tälläinen lahja maksoi lähes 18 500 €, ja sisälsi kaikkea maaanpuolustukseen liittyvää kuten 50 aaltomaljakkoa, 120 kynttilälyhtyä, 22 silkkihuivia (sateeenkaarenväreissä?!) sekä tietysti mustia ja harmaita solmioita.

Entä mihin armeija on tarvinnut patruunoita kymmenillä tuhansilla euroilla - edustustuksessa?!

Nyt, edustuskuluihin on törästty vuonna 2012 2,2 enemmän kuin vuonna 2010.

Sillä koulutettaisi kertausharjoituksissa vähintään 2400 reserviläistä vuodessa.

Valtio todellakin on kantanut kortensa ketoon; vuoden 2011 hallitusohjelmassa armeijalta leikattiin 200 miljoonaa toimintamäärärahoja.

Joten voidaan sanoa, että hölmölän väellä Suomella menee todella hyvin!

Nyt, kaikki mukaan: "helvetin hyvin menee!"

)

Lisää kirjoituksia aiheesta:

Kolmannen Maailmansodan Kynnyksellä (sisältää myös kuvamateriaalia)

Jos Maailmaan Ilmestyy Uusi Hitler, Ei Tällöin Kenenkään Kannata Olla Chamberlain

Jos Maailmaan Ilmestyy Uusi Hitler, Ei Tällöin Kenenkään Kannata Olla Chamberlain

Prikaatikenraali evp: Kummallista, että Suomessa ei reagoitu näihin uutiskuviin Venäjältä

Varusmiehet päivystivät ruokatukun portilla Vantaalla – ”Suomi ei ole nostanut valmiuttaan”

Ruotsi teki viisaasti, nyt kun se nosti valmiuttaan. 

Mutta taas kerran Suomi on se joka uskoo kaiken mitä sille sanotaan.

Oli sitten kyse EU:n kapitalistien lobbareista, joiden mukaan on hyvä idea pistää miljarditolkulla kansamme rahoja kannattamattomille pankeille ja maille, tai sitten vain naapuristamme joka hiljattain mobilisoi hyökkäysjoukkonsa rajallemme - "me vaan treenataan" oli syynä kuulemma. 

Itse entisenä aktiiviurheilijana voin sanoa, että kun joukkueet olivat vastakkain, ja molemmilla puolin lämmiteltiin, oli se hetki ennen kun alkoi puolustaminen ja hyökkääminen. Tämä tarkoitti sitä, että valmistuttiin itse peliin.

Mikä siis Suomen rooli on tässä vertauksessa?

Suomi on kahvilla ja höyrymakkaralla, verkkarit puoliperseessä roikkuen, vaikka aloitus tulee hetkenä mikä ei ole koskaan sopiva tai tervetullut.

Venäjä puolestaan testailee ohjuksiensa kantavuutta ja osuvuutta, samalla kun sen joukot ovat täydessä valmiudessa tulemaan tänne heti kun käsky käy.

Tämä on se kipeä seikka minkä tuo harjoitus kätkee. 

Jos Venäjä siis harjoittelee hyökkäystä rajamme tuntumassa, vähin mitä voimme tehdä on se, että me myös harjoittelemme puolustusta rajamme tuntumassa, ja luonnollisesti nostamme valmiuttamme. (Yllätyshyökkäys on mitä pirullisin ottaa vastaan, etenkin jos valmius on nollassa.) Mutta ei, sen sijaan luotetaan siihen että kaikki on turvassa, vain jos pää on haudattuna syvälle hiekkaan.

Nyt, tietenkään ei ole luvallista vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä, mutta on selvää että kaikella on tarkoituksensa. Myös asiantuntijan mukaan:

Kiianlinna sanoo, ettei hän halua pelotella. Sotaharjoituksiin tulisi suhtautua rauhallisesti, mutta ei vähätellä niitä. Kiianlinna kummastelee, ettei Suomessa ole reagoitu Venäjältä välitettyihin kuviin, joissa näkyy mm. keskimatkan ohjuksia.
– Meidän pitää hyväksyä se tosiasia, että asevoimien kykyä on myös tällä suunnalla todella paljon nostettu. Se ei ole venäläisten pullistelua, vaan kapasiteetin nostoa.
Kannaksella otetuista kuvissa näkyy Iskander-ohjuksia, joita on sijoitettu Pietarin eteläpuolelle Lugaan. Venäjän alueen ensimmäinen iskander-ohjusprikaati tuli Lugaan. Iskander on keskimatkan ballistinen ohjus.
– Jos venäläisten kuvissa jotain näytetään, se tarkoittaa sitä, että ne halutaan näyttää, Kiianlinna tulkitsee.

Jos nuo olivat huonot uutiset, niin hyvinä uutisina mainittakoon se, että vielä ei ole liian myöhäistä. 

Tilanne mikä nyt on käsillä on se, että Venäjä ei ole vallanut vielä muuta kuin osan Ukrainasta (miksi tuo tilanne on valtaus - selitys edempänä). 

Ja jos se nyt lähtisi tässä, "räjähdysvaaratilanteesssa" ämmyilemään eri suuntiin, se tarkoittaisi sitä, että se ajautuisi monen rintaman sotaan. 

Tällöin sillä olisi vastassa Suomi, Ukraina ja vielä muiden maiden tukijoukot (NATO - HERÄÄ!). 

Kuten siis sanottua, ei kannata olla asemassa, "johon sen ei ainakaan oleteta hyökkäävän", mutta jonka suuntaan se on järjestänyt joukkojaan. Puhun nyt Suomesta jonka tulisi ottaa oma asemansa vakavissaan, jo ihan omaksi ja kansansa parhaaksi - merkki on jo annettu:

Venäjän ulkoministeri varoittaa: Ukrainan tilanne voi olla "tarttuva"

Venäjän toimet Ukrainalla ovat olleet toistaiseksi (tätä kirjoittaessa) hermosotaa, eli psykologista sodankäyntiä hyvin pitkälle. Itse asiassa jos ollaan ihan tarkkoja, on Venäjä jo tehnyt täysin sanattoman sodanjulistuksensa, aivan kuten sen voidaan sanoa jo osaltaan aloittaneen sodankin. Tämä "ryssien nilkkitaktikka" on entuudestaan tuttu; röyhkeästi epäkunnioitetaan toisten rajoja ja koskemattomuutta, vähän kuten se känninen baarin kova jätkä, joka tulee ihan liian lähelle (haistat sen huonon hammashygenian aivan kuten myös sen nauttiman lähipitseriassa syödyn aterian käryn) ja joka myös ensimmäisenä aikoo mennä niin pitkälle että ottaa myös kontaktia - passiivis-aggressiivista, mutta uhittelevaa.

Muut keinot mitä Venäjä on käyttänyt, ovat esim. puhelinlinjojen blokkaaminen - mitä tämä tekee on se, että se aiheuttaa paniikkia ja epätietoisuutta kansan keskuudessa, molemmat seikkoja jotka ovat omiaan lisäämään massojen tottelevaisuutta. Tietämättömyys ja avuttomuus eivät tee hyvää kansalliselle yhteydelle tai vastarinnalle - unohtamatta tähän lisättyä propagandaa, johon kuuluu mm. väitteet "ukrainalaisista pakolaisista, jotka pyrkivät Venäjälle".

Sodan näennäinen poissaolo ei siis merkitse rauhaa. Mitä Venäjä tekee jo nyt, on valloittamista, on aggression näyttämistä. Ei kukaan voi mennä toisen tykö, ja ruveta ottamaan siellä paikkoja haltuun ilman nokkapokkaa, mutta esim. seuraava uutinen on ilmeinen esimerkki siitä että nyt toisen rajojen sisäpuolelle on menty, ja vielä tätä toista osapuolta on ruvettu riisumaan aseista melko päättäväiseen tapaan.

Venäläisjoukot ottaneet haltuunsa Krimin ohjuspuolustusyksiköitä

Nyt tulisi toimia. Ei vain Suomen, vaan Ukrainan ja kansainvälisen yhteisön muodossa.

Ukrainan kohdalla ei enää voida puhua että kehitys olisi pysäytettävä ennen sen alkamista, sillä se on jo alkanut, mutta kyse onkin siitä miten tämä kehitys voidaan pysäyttää siten, ettei se karkaa käsistä. 

Suomen Armeijasta Nimimuutoksen Kautta "Joy Division" ("Tee työtä, jolla on tarkoitus")

Lukijat kertovat: "Harrastin armeijassa seksiä yli 30 miehen kanssa"

Suomen armeija on ajautunut tillaan, jonka vuoksi sen nimen voisi muuttaa kansainvälisesti ymmärrettäväksi "joy divisioniksi" (ilodivisioonaksi) - sillä jos aiemmin sanottiin, että sivarit laitetaan pyllistämään etulinjaan mekot päällä, joita he sitten vihollisen hyökätessä voivat nostaa, niin enää heidän ei tarvitse vaivautua. Tämä siksi, koska viimeisimmän tutkimuksen mukaan, maamme toivot ja puolustajat,  nämä urhoolliset naisrambot, ovat "kunnostautuneet" tavalla joka ei olisi edes normaalille sotamiehelle mahdollinen.

Lisättäkööt nyt tähän skandaaliin vielä erään minua innoittaneen, jo edesmenneen kirjailijan, lehtimiehen ja sotaveteraanin nimeltä Veikko Ennala todistus. Tämä mies kun sai sotakirjeenvaihtajana nimittäin sapiskaa siitä, että kirjoitti ihan liian synkkiä ja realistisia kuvauksia siitä mitä on sotiminen - asia, jonka jo jokunen saattoi tietääkin.

Mutta vähemmän tunnettu juttu olikin se, että hän kertoi muutoin suuressa arvossa pidettyjen lottiemme vähemmän mairittelevista ja kunniallisista teoista. Nimittäin, hieman kuten tämäkin armeijatutkimus osoittaa, niin naisten hypergamiaa ja rationalisointihamsterin kautta mankeloitua, "avuttoman ja ajautuvan", mutta teoistaan huolimatta "oikeasti siveellisen ja kiltin" ikuisen uhrin statuksensa hyväksikäyttöä tapahtuu, vieläpä siinä määrin että voimme sanoa ettei edes armeijan kaltainen ympäristö estä kullikarusellilla ratsastamista. Nimittäin mitä Ennala pääsi todistamaan, oli se kuinka myös lottamme kävivät päällystön astuttavina sodan aikana (jos yhtään lohduttaa, ei heidän jälkeläisensäkään ole siitä miksikään muuttuneet.) Tietenkin tälläisen kertominen yleisessä mediassa olisi ollut, lievästi sanoen, moraalia laskevaa sillä ei se järin reilulta tunnu että lotan oma (rivi)mies on ottamassa isänmaan nimissä luotia otsaansa, samalla kun lotta itse on ottamassa - käytääkseni inttilingoa - "lepoasennossa" hieman toisenlaista kutia päähän, mutta myös perseeseen (tuskinpa kukaan sanoo, että jokainen lotta niin teki, mutta ongelma onkin se, että ylipäänsä sitä tapahtui!).

Ja mitä sanoin ajautuvan uhristatuksen ja rationalisointihamsterin hyväksikäytöstä, niin sanottakoon vielä se, että aikoinaan itse Freud antoi vastaavasta hyvän esimerkin eräässä kirjassaan.

Tässä esimerkissä siis nainen oli haastanut väkisinmakaajansa oikeuteen, saaden tietysti korvauksia. Lähtiessään oikeudesta, nainen joutui ryöstöyrityksen kohteeksi, mutta kun ryöstäjä yritti kiskoa naiselta tämän käsilaukkua kädestä, nainen taisteli vastaan ja sai pidettyä laukkunsa.

Tuomarin kuultua tämän, hän perui tuomion, ja sanoi että tuo todisti ainoastaan sen, että jos nainen olisi pitänyt yhtä hyvin huolta kunniastaan, kuin rahoistaan, olisi hän säästynyt raiskaukselta.

Entä nykyisenä aikana kun simputukseen kiinnitetään suurikin huomio?

Ah, valituksia ei kuulu, mutta mässäilyä intti-irstailusta voimme kuitenkin lukea näiden naisrambojen toimesta iltapäivälehdistä.

Seuraavassa vielä oppikirjatapaus edellä kerrotusta - huomaa myös kaikki tunnetuimmat rationalisointihamsterin iskulauseet:

Ennen armeijaa olin melko hiljainen ja tunnollinen tavallinen tyttö pitkässä seurustelusuhteessa. Armeija muutti kaiken. Kaikki alkoi jo p-kaudella, kun olosuhteet ajoivat intiimiin tilanteeseen erään alikersantin kanssa. Koska seurustelin, tämä musersi minut, sillä en kuvitellut pettäväni armeijassa. Hiljalleen ajauduin eri miesten kanssa useammin seksiin mitä oudoimmissa paikoissa, joskus ehkä hieman vastoin tahtoanikin.
AUK:ssa aloin saada aika suoria ehdotuksia myös skappareilta. Sitten se tapahtui. Eräs skappari joka pystyi vaikuttamaan asemaani, kutsui huoneeseensa juttelemaan mitä tavoitteita minulla oli. Ei mennyt kauaa kun hän vain katseella kysyen tarttui minuun ja harrastimme seksiä hänen huoneessaan. Tilanne oli outo, sillä hän oli naimisissa ja paljon minua vanhempi. Aloin saada outoja katseita kasarmilla. Tämä oli muutamille muillekin tytöille kasarmin arkea.
Nyt siviilissä koen häpeää, enkä enää voi ajatella seurustelevani. Tapaan vielä satunnaisesti intissä tapaamiani miehiä yhden illan juttujen merkeissä. Harrastin seksiä palvelusaikanani yli 30 miehen kanssa, yhden kanssa vain kerrallaan tosin. Yleensä miehet olivat korkeammassa asemassa ja ehdottivat tätä itse, joskus aloite tuli minulta. Ehkä kerran tai pari koin, että minua pakotettiin, mutta toisaalta painostavat tilanteet armeijassa ajoivat joskus siihen. Ja koskaan näistä ei puhuttu. Se vain tapahtuu.

- Alikersantti-A

Mikä on tarinan opetus?

"Tee työtä, jolla on tarkoitus"!

(Ja kuten nyt huomaat, niin intti epäilemättä on naisille yhtä "raskas" kuin miehille, ainakin jos miehiksi lasketaan vain upseeriston miehet - zing! Toisaalta, voidaan sanoa, että jos jo nyt maamme maine huorahtavimpana maana on hyvin tiedossa ympäri maailmaa, niin mitä sitä nyt puolusutusvoimienkaan mainetta säilyttämään.)