Tiede Matriarkaalisessa Yhteiskunnassamme ("fiilispohjalta extravaganza!")

Science Is Not Personal

Yllä oleva juttu on kiintoisa (mutta kirjoitettu englanniksi - sori).

Tämä siksi, koska se sopii niin hyvin jatkoksi erääseen melko yleiseen ilmiöön, jota käsittelimme/kertasimme taannoin erään toisen jutun kommentaarissa, joka on siis seuraava:

Tatuoinnit ja Modernin Naisen Hauras Ego

Mitä tästä voi siis sanoa?

Artikkeli yrittää siis sanoa, että tiede ja sen löydökset eivät ole henkilökohtaisia, vaan kyse on jostain persoonattoman kylmästä prosessista, jossa hankitaan tietoa, havaintoja ynnä muuta sellaista sen itsensä vuoksi. Ei kenenkään kiusaksi. Ei mitään henkilökohtaista.

Mutta koska olemme matriarkaalisessa kulttuurissa, jossa on vallalla emotionaalinen ajattelu tai ns. emotionaalinen järkeily (oksymoroni), niin tästä syystä ne faktat jotka eivät miellytä, voidaan kuitata jollain häpeällistämiskielenkäyttöön liittyvällä "sä vihaat sun tutkimuskohdettas"-kuittauksella.

Tämä ikään kuin "nollaa ne". Ainakin suivaantujan logiikalla; niillä on "velvollisuus" kumoutua.

Kyseinen käytäntö tietysti on argumentointivirhe, eikä sillä ole keskustelussa käytännössä muuta arvoa, kuin se että jos keskustelu olisi kilpailu olisi tällöin kyseisen virheen tehnyt osapuoli "tehnyt maalin omaan verkkoonsa".

Tämä lienee myöskin se sylttytehdas, joka menee Fundamentin tiede-puoleen.

Se ei ole se silloin sitä metodiikkaa joka tunnetaan tieteen nimellä, vaan se on silloin ns.tiedettä jota tehdään tarkoitushakuisesti, ja tyyliin: "sen tuloksia saat, kenen leipää syöt".

Epäilemättä massakontrolli, matriarkaalisessa järjestelmässä on omiaan pitämään huolen että tutkijat ja tutkimustulokset jotka eivät miellytä, pysyvät häpäistynä ja maan alla. Esim. mikähän mahtaa olla miesasialle omistautuneen tutkijan tila maassa, jossa verovaroin tuetaan naistutkimusta, ja kriittistä miestutkimusta?

Tämä on sitä tuttua "tyttöenergiaa"-hölynpölyä joka menee jotakuinkin seuraavasti: "Jippii, sen täytyy olla oikein sillä olemme tyttöjä ja meillä on asiasta hyvä fiilis!"

Bullshit! Kuten meillä ameriikkojen yhdysvalloissa sanotaan.

Entä mikä on vastaus, jos tuon tunnepohjaisen ajattelun kyseenalaistaa, kuten vaikkapa feministisen propagandan?

"Sä oot naistenvihaaja!"

Eli kyseessä on tässä tapauksessa misogynia-/naisvihaaja-kortti ja sen käyttö.

Ja se on Hitler-kortin sukulaisilmiö.

Eräs tämän suosittu variaatio on myöskin ns. fobiasta syyttäminen. Esim. Homofobia-häpäisemisen alkuperästä on juttu tässä, ja kyseinen teksti paljastaa että se kuuluu osaksi samaa massakontrollin aseen käyttöä, jonka ideana on totuuden vääristeleminen, piilottaminen ja ihmisten mielten kontrollointi. (Tähän sarjaan lukeutuu myös "vahvan ja itsenäisen naisen pelkääminen", vaikka käytännössä miesten maailmassa henkilö jonka toiminta rinnastetaan "vahvan ja itsenäisen naisen" toimintaan, tunnetaan paremmin nimellä: "ylikompensoiva mulkku").

“I'm selfish, impatient and a little insecure. I make mistakes, I am out of control and at times hard to handle. But if you can't handle me at my worst, then you sure as hell don't deserve me at my best.” - In that case I don't want your good shit either. - XeimA

PS. Suosittelen lukemaan myös tämän jutun.

Etenkin kommenttiosiosta nimimerkin "Vittumainen Aulis" kommentaarit.

Voit yllättyä, silloin, kun voit todella huomata että miten asiat oikeasti ovat.

Teaser:

Monelle näyttää kirja vielä olevan pyhä tabu. Meillä ovat kustantamot kolmen omistuspiirin hallinnassa. Kirjavälitystoiminta yhden käsissä ja todellisuudessa vain kaksi vähittäisjakeluliikkeen ketjua.
Ne piirit sanelevat aivan sata tarkkaan mitä painokoneet syytää. Ihmetyttääkö? No sitten lisää asiaa. Kustannustoimittajat ovat 90 % naismaistereita. Silloin tulee uutuustuotantoon useimmin sen maisterinaisen maailmaan sopivaa tekstiä ja maailmankuvaa.
Millainen on naismaisterin maailma? Hän on keski-ikäinen alle viisikymmentä fil.maist. pienellä palkalla kuuntelemassa esimiesten typeryyttä.
Meillä Tervo, Oksanen ja 6-7 muuta, jotka ns kohukirjoillaan syksyssä tienaa 100 tonnia, tai ehkä oheistuloinaan 500 tonnia taskuunsa. Sitten meillä on 1200 kirjailijaa, joiden tutkittu vuositulo kirjoistaan on alle 3 000 euroa!

PPS. Mitä tuohon tiedepuoleen tulee, niin siitä vielä sen verran, että eräs hyvä esimerkki (siitäkin huolimatta että tämä "kaksimielisen seksistinen" vertaus loukkaa kaikkia todellisia feministejä) on muna. Siitä tehdään vuoronperään tutkimuksia, joissa toisen mukaan muna on vaarallista kolesterolipitoisuutensa vuoksi, sitten taas toisessa asianyhteydessä muna onkin ok, ja sen kolesteroli lurahtaa kehon läpi (mikä tosin on melko varmaa, on se että ongelmia aiheuttaa tulehdukset, ei niinkään kolesteroli: lyhyt oppimäärä ja pitkä oppimäärä). Joten sikäli meidän on suhtauduttava huvittuneena ns. tiedeuskovaisiinkin, jotka eivät koskaan usko mitään muuta kuin sen minkä näkevät ja "tietävät" varmasti. Mikä onkin mielenkiintoinen asenne tieteen kannalta; sillä asenteella kun ei juuri uusia löydöksiä tai innovaatioita tehdä. Vaan todellisuudessa ns. tieteellinen mieli luottaa tieteelliseen metodiin, ja ei voi pitää mitään varmana. Vasta näin tiedekin toimii ja kehittyy - ja tämä on myös Fundamentin kritiikki mitä tulee tieteeseen (tai paremminkin "virallisiin tieteellisiin totuuksiin"). On tärkeää muistaa että ihmisen mielikuvitus ei keksi mitään, se yksinkertaisesti varioi jo tietämiään asioita, ja löytää uusia. Jos et usko, niin keksi uusi väri. Ja tiedä ettet saa käyttää mitään aikaisempaa väriä kyseisessä innovaatiossa. Kiitos!