Poliittisesti Epäkorrekti Katsanto 150 Henkeä Vaatineeseen Lentoturmaan

Laajennettu itsemurha on 2000-luvun trendi.

Allekirjoittanut on joutunut todistamaan sitä ollessaan joskus vuosia sitten kouluavustajana. Tällöin sen toimitti uhrin äiti. Se oli puukottanut tytärtään, joka oli syntynyt monikulttuurisen suhteen seurauksena. Motiiviksi oli esitetty, että huoltajuuskiistat puskivat päälle - naiset tunnetusti tappavat useimmiten oman jälkikasvunsa, oli kyseessä sitten syntymää edeltänyt murha tai sen jälkeinen. Tämä koko skenaario oli omiaan opettamaan allekirjoittaneelle paljon ilmiöstä, joka vain tulisi pahentumaan vuosien vieriessä; monikulttuuriset suhteet, naisten narsismi ja solipsismi sekä kyvyttömyys pitää yllä suhteitaan (muslimiemiehen kanssa tämä länsimaisen naisen omaehtoisuus ei ihan toimikaan toivotulla tavalla, joten nainen ennemmin sitten vaikka tappaa lapsensa, ennemmin kuin luopuu siitä - feminismin ja monikulttuurisuuden välinen jännite on erittäin tuhovoimainen, ja poliittinen korrektius pyrkii iskuvaimentamaan sitä kaikin voimin).

The sylttytehdas

Entä miten tuo skenaario päättyi?

Kun pelastushenkilökunta tuli paikalle, havaitsi se siellä vielä elossa olevan 8 vuotiaan tytön. Talo oli jo tuolloin osittain tulessa, mutta se saatiin sammutettua. Naiset tunnetusti eivät saa juuri mitään aikaiseksi, ainakaan miehiin verrattuna (paitsi jos kyseessä on pahat työt) niin eipä ollut tälläkään naisella kanttia päättää päiviään, vaan hän oli mennyt talon kellariin piiloon.

Mitäkö sitten hänelle kuuluu nykyään? Siitä ei ole tietoa, mutta luultavasti "koska olen nainen"-passi on päästänyt hänet mahdollisimman kevyellä rangaistuksella, sillä jos nainen tekee jotain, se johtuu vain siitä, että nainen on uhri. Kysy keneltä tahansa feministiltä.

Seuraavaksi, tämän pohjustuksen jälkeen on hyvä mennä itse aiheeseen.

Taas on kolissut ja paukkunut.

Jokin aika sitten Germanwingsin perämies Andreas Lubitz otti ja ohjasi tahallisesti 150 matkustajaa sisältäneen lentokoneen päin alppeja. Kukaan ei säästynyt.

Seuraavaksi alkoi spekulaatio, että miksi näin kävi?

Poliittisesti korrekti koodinimi on tälläiselle se klassinen "hullu se oli, siitä ei sen enempää"-tyylinen "mielenterveysongelmia epäillään"-spekulointi.

No, ei se täysin väärinkään ole, sillä ei ihminen jolla on kaikki reilassa mene tuollaista tekemään.

Mutta tässä herää eräs toinen laajennetun itsemurhan trendi, mistä ei saa puhua, sillä se rikkoo feministisen virallisen totuuden ehdottomia säädöksiä ("vain naiset ovat uhreja, ja pelkästään miehet ovat syyllisiä"-konduktion koodi).

Poliittisesti epäkorrekti totuus nuorten miesten joukkosurmista, kuten koulusurmista on se, että naisettomuus sekä kaltoin kohtelu (kuten kiusaaminen) tekee terveemmästäkin sairaan, puhumattakaan sitten aineksesta jolla on mielenrauha ja terveys pikemminkin hauras.

Kulttuurimme on uhrien syyttämisen kulttuuri, etenkin jos uhri on mies.

Joten allekirjoittaneella heräsi epäily: onko tässäkin kyseessä hypergamian synnyttämä ilmiö nimeltä seksuaalinen syrjintä?

Pitää muistaa, että syrjiminen täyttää kiusaamisen sekä ihmisoikeusrikkomuksen tunnusmerkit, joten on tavattoman tökeröä sanoa miehille, että heidän vain tulee kestää se kuin "mies" jos he eivät edes saa olla miehiä aikana, kun naiset ovat luopuneet hypergamiasta ja sukupuolisesta siveydestään, ja rypevät kuin siat omassa himojen altaassaan (kunnes tulee aika etsiä itselleen mies, joka ei aiemmin kelvannut, mutta jonka uran tuoma taloudellinen turva kyllä kelpaa kun oma markkina-arvo on laskenut, ja eläköityminen nuorempien tieltä on fakta aka. "juoksut on juostu"-periaate).

Tahtoo siis sanoa, että epäilys heräsi siitä, että oliko tämä mies kuten kouluammuskelijat, ATM, eli alemmantason mies, joka ei voinut saada naista, ja joka muutenkin toimi pahnueen alimpana?

Merkit olivat melkoisen tutut, mutta se fakta että hänellä oli tyttöystävä ja korkean statuksen sekä palkan ammatti (lentokapteeni oli ammatti jota tunnetut ammattihuijarit ja naistenmiehet aina Auervaarasta Abargnaleen käyttivät ammattinaan), hälvensi tätä epäilystä.

Ehkä mies oli pelkkä hullu? Ehkä häntä ei oltu potkittu kohti hulluutta kuten muissa tälläisissä tapaukisssa on käynyt?  Ei sillä että se olisi edes jälkimmäisessä tapauksessa yhtään sen vähempää hullumpaa, mutta silloin se olisi ainakin periaatteessa estettävissä.

Mutta sittten vastaan tuli seuraava uutinen:

Turmakoneen perämiehellä suhdekriisi? - "Lufthansa tiesi masennuksesta"

Kaiken takana oli sittenkin nainen.

Kuten edellä sanottua, me elämme kulttuurissa jossa syytetään uhria ainakin jos se uhri on mies.

Meidän seksuaalisuus ja pariutuminen on säädetty naisia ajatellen.

Seksuaalisen vapautumisen myötä, naiset ovat käyneet holtittomiksi ja koska naisilla on seksuaalinen valta, mutta ei mitään vastuuta siitä, on meille synytnyt uusi normisto:
- Hypergamia on hyväksyttyä, vaikka se on moraalisesti täysin väärin
- Koska naiselle seksi ja pariutuminen on valinta, oletetaan että se on sitä myös miehille, näin ollen nojaten hypergamian periaatteeseen, voi ihmisarvoista elämää elää vain YT-miehet (ylemmän tason miehet) joita on 1-10% väestöstä, sillä he pystyvät pelaamaan samanlaista korkealla voittoprosentilla varustettu ihmissuhderulettia kuten naiset. Muiden on syytä olla hiljaa ja kärsiä, tai valkoritaroida mukana ja kärkkyä tilaisuutta kiltisti kaverialueelta käsin.
- Seksistiset tuplastandardit pätevät. Toisaalta nainen saa olla niin miesmäinen ja/tai "oma itsensä" ja sen on oltava jokaiselle ok, kun taas miehen on oltava tarvittaessa joko kastroitu valkoritari tai sitten alfa-maskuliinen sonni. Miehen kuitenkin on aina oltava siinä mielessä "mies" että hän ei saa osoittaa minkäälaista emotionaalista elämää, saati sitten valittaa olosuhteistaa - tämä kuuluu myös feminismin tavoitteisiin, joissa haetaan naisten ylivaltaa ja miesten orjuutta.

Näin ollen meillä on ATM joka on kokenut tasonnousun KTM-luokkaan, mutta joka kaikesta huolimatta menettää naisensa (kenelle?). Ja kuten tiedämme, ei uuden naisen saaminen ole mitenkään varmaa keskiverto, saati sitten AT-miehelle. Miehelle naisen saaminen on työtä, ja valituksi tulemista, naiselle taas valitsemista, ja pahimmillaan ajanvietettä.

Tähän kun vielä lisätään sisäisen paineen patoutuminen, sillä "eihän mies ole mies eikä mikään jos hän itkee tilannettaan"

, on tällöin selvä, että meillä on tällöin tikittävä aikapommi.

Sen ratkaisuna on maskulismi, neutraloimaan tai mielellään tuhoamaan feminismi.

Tai sitten vain feminismin peruuttaminen.

Silloin paratuminen voi alkaa.

Mutta ei hetkeäkään aikaisemmin.

Feministien kädet ovat veressä: hypergamia on yhteiskunnallinen syöpä

Pikalista: Tasa-arvon Viholliset vs. Ystävät Vuoden 2015 Vaaleissa

Iltalehti teki erinomaisen työn erottelemalla tasa-arvon kannattajat ja feminismin kannattajat.

Tarkemmin asianomaisten mielijohteita voi lukea seuraavasta jutusta.

Puoluejohtajat IL-tentissä: Feministi vai tasa-arvon kannattaja?

Mutta pikainen listaus, heistä jotka kannattavat tasa-arvoa ja jotka ovat sitä vastaan
on seuraavanlainen:

Tasa-arvon puolesta.
- Timo Soini (ps)
- Päivi Räsänen (kd)
- Juha Sipilä (kesk)
- Carl Haglund (r)

Vs.

Tasa-arvoa vastaan (feminismin kannattajat).
- Antti Rinne (sd)
- Paavo Arhinmäki (vas)
- Alexander Stubb (kok)
- Ville Niinistö (vihr)

Miksi Kaikki Haluavat Kansalaispalkkaa?

80-luvun idea leviää Suomessa: ”Jopa Nalle Wahlroos kannattaa – Se herättää tietysti epäilyksiä”

Kansalaispalkka on ollut eräs alkuperäisiä, Täydellisen Järjestelmän yhteiskuntateorian mukaisia parannuksia. Mutta on täysin ymmärrettävää, että miksi sitä kannatetaan niin oikealta, kuin vasemmaltakin.

Syy on simppeli. Holhoukselle ominainen byrokratia tulee tällöin menemään minimiin, jolloin hyvinvointivaltiosta tulisi näiltä osin ns. "yövartijamallin" mukainen/kaltaisempi. Kansalaispalkka ei vain vähentäisi byrokratiaa, vaan se myöskin keventäisi verotusta - tästä edempänä hieman lisää (sen tekisi myöskin orjatyön loppuminen; mikä on vain työväenluokan riistämistä, kapitalistin rikastuttamista, lisäksi myös kalliimpaa kuin työttömyys - kansalaispalkka osaltaan edistäisi myöskin orjatyön loppumista, joten kyseessä olisi samalla edistysaskel kohti sivistyneempää kansalaisyhteiskuntaa).

Toisaalta taas kansalaispalkkainen yhteiskunta olisi myöskin sellainen, että se toki sallisi ahneimpien jatkaa rikastumistaan, mutta ilman sitä, että köyhempien tarvitsee köyhtyä. Jokainen voittaa kun he jotka tyytyvät minimalistiseen elämäntyyliin eläisivät tyylillään, aivan kuten he joiden elämäntehtävänä on takoa rahaa, saisivat pyrkyröidä sen minkä sielu sietää. Keskiluokalle jäisi jotain muutakin kuin nykyisessä, kapitalistisessa yhteiskunnassa olevan jaon mukainen "keskiluokalle verot, köyhille syytökset ja rikkaille voitot"-järjestely

Nyt tilanne on se, että hidas mutta kankea toimeentulotuki- ja työmarkkinatuki-järjestelmämme on monilta osin kansalaispalkkajärjestelyn suoranainen vastakohta. Kaikki tämä paperien pyörittely, ja ihmisten juoksuttaminen luukulta luukulle maksaa vaivaa ja rahaa. Jopa siinä määrin, että olisi halvempaa pistää nämä julkisten työpaikkojen byrokraatit nauttimaan kansalaispalkkaa, kuin että heidät pidetään pitämässä itse itseään "tarpeellisina" näissä kaikissa viroissa, jotka oikealla järjestelyllä saataisi katoamaan tarpeettomina. Toinen hyödyttömyys nykyisessä järjestelmässä on se, mikä rassaa työläistä, työtöntä ja yrittäjää, on sen negatiivinen vaikutus työntekoon. Se, että tuet vähenevät ja viivästyvät tolkuttomasti siitä hyvästä, että teet tilapäistöitä (silpputöitä kuten vuokra- ja pätkätyöt), tarkoittaa sitä että sinun kannattaa ennemmin olla työtön, kuin muissa paitsi osa- tai täysikaisessa työsuhteessa.

Täydellisen Järjestelmän yhteiskunteoria pitää kansallisvaltion ehdottomana edellytyksenä, että siinä oma kansa tulee ensin. Silloin tilanne, jossa esim. kapitalismista johtuen työ on tekijäänsä vastaan käännetty prosessi, on täysin sietämätön. Kansalaispalkka toimisi tässäkin lääkkeenä.

Eräs seikka mikä kuitenkin on otettava huomioon, mikä myös juontaa juurensa Täydellisen Järjestelmän yhteiskuntateoriaan, on se, että siirtymä kansalaispalkkaan kannattaisi kuitenkin tehdä ns. negatiivisen tuloveron kautta.

Tämä siksi, että se mahdollistaa sulavan siirtymän, ja ottaa huomioon eri tilanteissa olevien ihmisten tarpeet. Lisäksi se on sopiva siirtymä- ja välimuoto, jota voitaisi vielä toteuttaa suht kivuttomasti, ja ilman ikäviä yllätyksiä, aina kohti lopullista päämäärää. Esim. Oikeistolainen malli on ollut, että jokaisella olisi oma tili, jolla on tietty määrä rahaa ja sillä sitten on tultava toimeen. Vihreät puolestaan tarjoaisivat kaikille noin 440€ per kuukausi, joka ei edes riitä kaikilla vuokraan (jotka nousevat jatkuvasti muutenkin). On selvää että oikeistovihreämalli on suoranainen raakile, jota kannattaa lähinnä ajatella "hyvänä yrityksenä", mutta aavistuksen harkitsemattomana sellaisena. Kun taas tämä siirtymä negatiivisen tuloveron muodossa, ei vain olisi parempi kuin nykyinen systeemi, mutta se myös pesee lattioita oikeiston ja vihreiden malleilla.

Lisäksi, emme voi sulkea silmiämme siltä faktalta, että kapitalismi on tulossa vääjäämättömään loppuunsa, ja se tulee siihen työn ja työväenluokan tulevaisuuden loppumisen myötä (se on työväki joka maksaa itse palkkansa, mutta tietty välikäsi jakaa nämä voitot jo totutulla tavalla), tämä taas johtuu siitä, että robotoitu teollisuus tulee syömään ison osan työpaikoista (puhumattakaan siitä, että muutaman vuosikymmennen jälkeen kasvu kohtaa huippupisteensä muutenkin). Tällöin olemme yhä lähempänä ihannetta, jossa koneet tekevät työt, ja voitot jaetaan joko kansan eduksi tai ne annetaan kapitalistille. Jälkimmäinen kestäisi hyvin vähän aikaa, ennen kun kaatuisi mahdottomuuteensa. Vaikka kapitalisti tietysti kuvitteleekin, että hän voi pitää tämän kaiken itsellään, mutta koska tekijöiden myötä katoavat myöskin kuluttajat, ei sitä iloa kestäisi järin kauaa. Ja taas kerran, meillä on tällöin vain yksi järkevä vaihtoehto jatkuvuuden takaamiseksi, ja se on kansalaispalkka. (Varsinainen kansalaispalkka sitten kirjaimellisesti koskisi vain Suomen kansalaisia, mutta se onkin sitten ihan oma tarinansa se.)

Lopuksi sitten vielä tunnelmallista musiikkia, jossa on toiveikas ja rauhoittava pohjavire.