tiistai 30. huhtikuuta 2013

Valtio Joka Oli Hukassa Viinan Kanssa

On nimeltään Suomi.

Kyse on viimeaikaisista uutisoinneista.

Olen epäilemättä käsitellyt tätä asiaa ennenkin, mutta lieneekin paikallaan katsoa asiaa uudestaan, sillä onhan kohta vappukin - tuo työmiehen lauantain vuotuisjuhla.

Ensinä luin siitä, miten eräiden mielestä paras ratkaisu olisi hintojen nostaminen.

Seuraavaksi tuleekin uutinen, jonka mukaan Altiasta toivotellaan, että pitäisi asetella tuontirajoja, jotta viinaralli loppuisi - kansanhuvi, joka johtuu yksinomaan hintojen nostosta!

Tämä asetelma toimii yhtä hyvin kuin "kakkosolut" (ka-zing!).

Voi voi kun ei taas oikein hallintoelimissä raksuta.

Mitä tulee hintojen nostoon, niin se, että alkoholista tehdään rikkaiden etuoikeus, saa perheensä ruokarahat juovat vanhemmat vain tokaisemaan: "Tästä eteenpäin muksut me syödään sitten vähemmän."

Se, jos moni vetää vintin pimeäksi ei kerro juurikaan muusta, kuin siitä että vaihtoehdot ja elämän muut ilot on minimoitu; mikä eduskunnassa rikotaan, se baareissa jälleen yhteen kootaan. 

Tällöin tietysti päättäjät ajattelevat, että voivat holhoamisella siivota tuon myös osaltaan itse aiheuttamansa/ylläpitämänsä epäkohdan pois. Näin tulee napakka valtatrippi, yhdistyneenä illuusioon toimivista ratkaisuista. Ei hyvä, kuten holhous muutenkaan ei juuri koskaan ole hyvä asia.

On tiedettävä, että jos viinit tuotaisi maitokauppoihin ja hinnat pudotettaisi kilpailukykyiselle ja markkinoiden sallimille tasoille (tästä lisää myöhemmin), niin todennäköisesti siitä tuleva kulutuspiikki olisi vain hetkellinen. Ei yksikään happo eikä normaalikaan käyttäjä voi juoda määräänsä enempää. Kulutus palaa lopulta vakioksi, ja jos se kasvaa, johtuu se luultavasti ns. eurooppalaistumisesta. Sillä silloin jos esim. viinit tulevat oikeaan hintaluokkaan, ei kansa enää käyttäydy kuten se on ehdollistettu: katsomaan jokaista alkoholijuomaa suhteessa viinapulloon joka on juotava ahneesti. Tähän ilmiöön lienee syynä "mitä isommat edellä, sitä pienemmät perässä", sillä viralliset tahot esittävät kaiken alkoholin käytön aina viinapulloissa, mikä on väärin. Ihmiset ostavat eri juomia, eri tarkoituksiin, jopa erilaiseen juomistyyliin. Tällöin maitokaupoista saatavat viinit voisivat nostaa kulutusta, ei sillä, että joku keskiluokkainen perhe alkoholisoituisi kuten jossain brittiläisen sketsisarjan sketsissä, vaan siksi että he huomaisivat että viiniä voisi käyttää myös ruuan kanssa tai muuten sivistyneesti. (Ei, eikä se muuttaisi heistä alkoholisteja, sillä alkoholismi on jo yksilöllä joka on alkoholisti, ja se aktivoituu viinanjuonnilla, mutta se ei ole tauti joka syntyisi viinasta kenelle tahansa. Muutenhan tämä mainitsemani keskiluokkainen perhe olisi jäänyt deekkikselle jo aikaa sitten esim. jouluna, nautittuaan hienostuneesti kinkun kanssa lasillisen italialaista punaviiniä).

Erittäin hyvä juttu viineistä on muuten seuraava, joka paljastaa sen että meille juotetaan kuraa, ja sanotaan kuin lapsille, joita silitetään päästä: "Juo ja maksa kiltisti. Se on ihan hyvää."

Halvalla hyvää viiniä Alkosta?


Suomalaisia on peloteltu, että jos kauppa vapautettaisiin, valikoimat kutistuisivat ja tarjolle tulisi entistä enemmän ”supermarketviinejä”. Tosiasiassa tällaisia viinejä ovat kaikki Alkon halvimmat viinit. Halvasta viinistä tuottajan osuus on mitätön ja viinin laatu sen mukaista.
Miten Alkossa myytävän viinipullon hinta sitten muodostuu? Otetaanpa esimerkiksi halvimpaan hintaluokkaan kuuluva, hyllyssä noin 6 euroa maksava viinipullo.
Siitä arvonlisäveron osuus on 1,14 euroa. Alkoholijuomavero, pakkausvero ja panttimaksu tekevät yhteensä 2,42 euroa. Alkon kateprosentti viinille on 52, josta tulee 0,93 euroa.
Kun vielä vähennetään pullon kierrätysmaksu ja Alkon jakelukustannukset, yhteensä 0,42 euroa, jää ostohinnaksi 1,2 euroa. (Esimerkissä on oletettu myyntimäärän olevan 5 000-50 000 pulloa.) Tässä hinnassa on jo mukana viinikauppiaan kate, joten todellinen tuottajahinta jää alle 1 euron pullolta

Muistan kun reissasin euroopassa, niin saatoin huomata miten esim. Hollantilaisessa natsimarketissa myytiin ranskalaista punkkua 1,5€ per pullo. Mutta Suomessa, jossa uskotaan holhoukseen, ei näin voida tehdä, sillä onhan euroopan esimerkki osoittanut että maamme häppäilykulttuuri johtuu hinnoista ja helposta saatavuudesta?

Onhan se nyt selvä, että ei mitään viinikulttuuria voi tulla jos hinnat on moninkertaiset jo näiden halpojen pöytäviinienkin kohdalla. Koko juomiskulttuurin historia ulottuu aikoihin kun kieltolain aikaan porukka oppi, että juoma on harvinainen, kielletty hedelmä, ja sitä piti juoda täyttäen kaksi ehtoa: 1. sen piti olla väkevää 2. sitä piti juoda paljon. Tälle oli oma termikin "valmennus", mitä harrastettiin kun kiskottiin lantattua pirtua ennen kun mentiin istumaan iltaa kahvilaan tai ravintolaan. Siellä se sitten heilahti hattuun.

Eipä ole ne tavat muuttuneet kyllä yhtään.

Voimmekin tulla siis lopputulemaan, ettei suomalaiset sinänsä ole viinan kanssa hukassa. Meidän valtiomme on se joka on sen kanssa hukassa, sillä se toteuttaa sitä Einsteinin toteamaa mielenvikaisuuden määritelmää, joka myöskin päänsä seinään hakkaamiseksi voidaan kutsua: Hullun määritelmä on se, että jatkaa saman asian tekemistä, mutta odottaa erilaista lopputulosta. 


PS- Minä en kannata sitä yhteiskunnan trendiä, jossa päihteet on lieventävä asianhaara, vaan sen pitäisi tuoda kaksinkertainen rangaistus. Toinen teosta, toinen siitä että on saattanut itsensä alttiiseen tilaan. Tämän sanon siitä huolimatta, että kannatan alkomahoolin vapauttamista (hinnat euroopan tasolle, viinit maitokauppaan). Kyse on balanssista, ja holhouksen keventämisestä tasolle: aikuinen.




maanantai 29. huhtikuuta 2013

Kuinka Yhdistää Ura ja Seksuaalinen Vapautuminen (Tavatkaa Rationalisointihamsteri)

Tähän on taas, ttu, tultu.


Pettämistreffisivuston pomo elää kuten edustaa: "Olen pettänyt kaikkia poikaystäviäni!"


Aiemmin Playboyssa poseerannut ja Army of Lovers -yhtyeessä mukana ollut Peczynski kertoo olleensa kaikissa suhteissaan uskoton. Hän kehuskelee, ettei ole jäänyt pettämisistään edes kiinni.

Jokainen tälläisen jakorasian edellinen poikakaveri on myös epäilemättä ollut mies, "jota ei ole ollut tarvetta pettää". (Eikä petettyä koskaan ole tarve pettää, kyse on vain halusta pettää, sillä jos petettyä olisi tarve pettää, viittaa se siihen että syy on petetyn)

Minä väitän, että sukupuolista juuri nainen voi olla lähes psykopaattimaisen kylmäverinen, eläessään tuon asian kanssa, tuntematta minkäänlaista syyllisyyttä - oli siinä rationalisointihamsteri apuna tai ei.

Rationalisointihamsterista puheen ollen, ironista onkin, että kyseisen epelin kuvauksessa on esimerkkilause, joka on kuin suoraan tämän esimerkillisen naispomon pettämisretosteluista:

Pettäjä tekee aina kaikkensa suojellakseen kumppaniaan totuudelta. Tärkeintä meille on, ettei ketään loukata, Peczynski pohdiskelee Victoria Milanin tiedotteessa.

vrt.


The adulterer: Well, it's okay to lie about cheating on him and say it's his baby, as long as his feelings aren't hurt!

Oho! Kävikö siinä todellakin niin, että tarkoituksella liioitellun tuntuinen esimerkki olikin täysin käypä perustelu naiselle?

Tähän siis on tultu.

Kun rupeamme dekoodaamaan peitenimiä, paljastuu todellisuus.

Uranainen on tällöin yleensä vain materialistinen ja pinnallinen nainen, joka haluaa kilpailla miesten kanssa.

Seksuaalinen nainen on taas yleensä lutka, jotka ei pysty pitämään haarojaan kiinni vapaana, eikä suhteessa. 

Vapaana kun häntä astutaan, puolustautuu hän siten että se on hänen asiansa (vaikka harrastaisi seksiä varattujen miesten kanssa). 

Suhteessa jos hän antaa jakelee auliisti kaikille muille kuin miehelleen, raksuttaa rationalisointihamsteri rationalisoinnin: "Se vain tapahtui".

Ruotsissa tälläinen ei jotenkaan jaksa yllättää, se maa on niin monelta osin menetetty.

Mutta kyllä meidänkin suomisen pirkot ovat zeitgeistissaan.

Kerronpa seuraavaksi pari tarinaa jotka ovat todellisesta elämästä. 

Kävin tässä jokin aika sitten kaverini kanssa vaihtamassa kuulumisia, ja hän kertoi, että mitä hänen lähipiirissään tapahtuu, sillä myös hän tietää näistä kysymyksistä.

Ja taas kerran oli tapahtunut jotain mistä emme voineet kuin todeta kyynisesti: Naiset. 

Ensiksi hän kertoi naisesta, joka vielä silloin lääppi muita miehiä, samalla kun puhui naimisiinmenosta (ilman minkäänlaisia ongelmia), mutta joka on nyt ottamassa eroa. 

Se tapaus oli niin klassinen esimerkki, että se alkoi jo melkein naurattamaan. Tai itkettämään. 

Mitä siis oli tapahtunut, oli että ensiksi tämä portto painostaa miehen suhteen virallistamiseen, ja sitten hakee itse eroa verukkeella: "Kun me ei oikein koskaan ehditty elää arkea yhdessä ja huomasin ettei se toiminutkaan". Hyvä idea, skipataan seurustelu ja hoidetaan tutustuminen yhteiseen elämään avioliitossa!

Mies tietysti vielä auliina elättäjätyyppinä, juuri sellaisena mitä nämä kullankaivajahuorat suosivat, oli mennyt hankkimaan asunnon tämän naisen kanssa, suhteessa johon hänet on mitä todennäköisimmin painostettu ja josta hänet nyt potkitaan pois. Samainen hyvin koulutettu mies, on sanonut vanhemmilleen ettei hänen tulevalle ex-vaimolleen saa olla tästä vihainen (tämä on erittäin todennäköisesti manipuloinnin seuraus, jossa taustalla vaikuttaa se feministisen yhteiskunnan myrkky, jonka mukaan syy on miehessä aina, ja joka tilanteessa). Mies ei myöskään tiedä, että tämä samalla uraansa hoitanut nainen oli jo ehtinyt pettämään tulevaa ex-miestään työkaverinsa kanssa. Rationalisointihamsteri alá naisen logiikka: "Voin olla muiden miesten pantavana, sillä me kuitenkin eroamme".

Niinpä, tässä toteutuu se mistä kerroin aiemmin, eli se kuinka nainen on kuin apina joka kurottaa toiselle oksalle, mutta ei päästä edellisestä irti ennen kun toisella on varmasti karvainen käpälänsä. Aivan kuten tämä "liikenainen", niin myös tämä nainen on kuin psykopaatti jolla ei ole minkäänlaisia tunnontuskia elää pettämänsä kumppanin kanssa, ja vedettää tätä yhä uusiin huijauksiin joista vain hänen perseensä hyötyy (epäilemättä tuo pettämisestä elävä ja pettämiselle elävä naispomo ajattelee että se lisää myyntejä ja ihmisten alttiuutta pettämiseen, koska hänen viestinsä markkinointipuoli on "pettäminen on kivaa, se ei kaduta ja siitä ei jää kiinni"). 

Toinen tarina taas liittyy naiseen, jolla on miehensä kanssa lapsia kaksikin kappaletta. Tämä nainen päätti juhlistaa vuosikymmenen kestänytttä parisuhdetta ja yhteisiä lapsia myöskin pettämällä miestään. Kaverini kertoi että tästä hänellä ja hänen naisellaan tuli pieni kina, sillä hänen naisensa mielestä tuo voitaisi vielä "pelastaa". Eli, se että nainen halveksuu vuosikymmenen kestänyttä parisuhdetta ja yhteisten lastensa ehjää kotia tuolla tavoin, on jokin seikka mikä voidaan pelastaa vedoten miehen hyvätahtoisuuteen, mutta naisen pahoilla teoilla ei ole minkäänlaisia seurauksia joita voitaisi edes ottaa huomioon? Se liitto on rikki, ja nainen hajotti sen. Piste. 

Tähän on tultu. 

Tähän on jo melkein totuttu! 

Lähinnnä ainoa mikä enää yllättää, on se, että naisella on jonkinlainen moraali ja kontrolli elämästään (uranaiseus ei osoita kontrollia, sillä se on vain laumasieluista trendin seuraamista, kaikkine paheineen mitkä tietysti näitä narsistisia hedonisteja houkuttelevat muutenkin)

Nyt elämme aikoja kun maskulismia, kuin myöskin kriittistä naistutkimusta tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Sitä on tuettava yksilö- ja ryhmätasolla.

Totuus on tuotava esille voitollisessa saattueessaan. Vaikka sen eteen joutuisikin taistelemaan.

Miesten on pidettävä yhtä ja kuljettava siinä mielessä omia reittejään, että he ymmärtävät vallitsevan järjestelmän ajavan ainoastaan naisen agendaa. Se on osa suurempaa agendaa, jossa koko kansakunta on hajotettu ja hallittu, tällöin esim. loistava ase ovat naiset, jotka on tunnettuja siitä, että he ovat enemminkin tunteellisia kuin loogisia. Tällöin heidän omaama seksuaalinen valta on melkoinen ase, heille jotka käyttävät sitä hyväkseen tässä massakontrollissa. Yksikään suuri imperiumi ei ole kestänyt sitä, että niitä on hajottamalla hallittu, samoin niiden rappiota on edellyttänyt estoton ja epätoivoinen moraalin romahdus. 

Eräs merkittävä ongelma uranaiseuden kanssa onkin feministinen ehdollistaminen, eli ajatus siitä että naisen on muistutettava mahdollisimman paljon streotyyppistä miestä, jolloin myöskin tietysti nämä naiset on saatu uskomaan että olisi sama asia jos naisella on monta partneria kuin miehelle (miehelle se on työ ja saavutus, naiselle ei milloinkaan, koska naisella on seksuaalinen valta - vanha lukko- ja avainvertaus kertovat sen totuuden, että nainen joka antaa jokaiselle on lukko jonka jokainen avain saa auki, mutta mies joka tietää miten monta naista saa kaadettua on avain jolla saa monta lukkoa auki - kumman arvo on korkeammalla?), unohtamatta tietenkään kilpailua miesten kanssa. Tähän kun vielä lisätään sosiaalinen piiri, niin soppa on valmis (sosiaalinen piiri, oli se sitten työ- tai kaveripiiri, on se missä suurin osa pariutumisesta tapahtuu; karkea arvio on että pariutuminen, lyhyt tai pitkäkestoinen, tapahtuu 9/10 kertaa sosiaalisessa piirissä, kun taas ns. kylmäpariutuminen eli pariutuminen tiloissa kuten baareissa omaa suhdeluvun 1/10 - etenkin pitkäaikaisissa suhteissa). 

En sano ettäkö naisten tulisi kieltäytyä työelämästä, mutta se vaatii taitoa, aitoa naiseutta ja oikeaa päättäväisyyttä ja itsenäisyyttä ettei mene pilalle. Nimittäin kun nämä kaikki osatekijät ottaa huomioon, muistuttaa tilanne jotain missä kirmailee lapet aseiden kanssa. Eikä ole poliittisesti korrektia mennä rajoittamaan moista, sillä sellainen olisi sortamista, ellei jopa väkivaltaa.

Summa summarum:

Ainoa, mitä feminismi on todistanut, on että nainen pystyy samaan pahaan mihin mies, ja vielä pahempaankin.

Kuin myös, että feminismiä ei suinkaan haittaa paha sinänsä, sitä vain haittaa se että feministien kaltaiset hirviöt eivät pääsee toteuttamaan sitä estoitta, ja saamaan muitakin vielä mukaan.

Nyt, jos olet nainen joka luet tätä, ja huomaat nyökyttäväsi kirjoitukseni pointeille, sanoen "minäkään en milloinkaan voisi hyväksyä tuota mitä nuo naiset tekevät, saati sitten että itse olisin sellainen, ja minua suorastaan jurppii miten he vetävät myös meidän muiden maineen lokaan tavalla, jolla enää kukaan ei pidä meitä uskottavina, tai kunnioitettavina."

Minulla on Sinulle vastaus: Älä puolustele tuollaisia naisia feministisen solidaarisuuden nimissä, eli älä päästä heitä kuin koiria veräjästä vain siksi että he ovat naisia. Koska silloin heidän syyllisyytensä tulee myös sinun ylle, ja sinusta tulee osa heitä. Halusit tai et. Olit tai et.

Samoin, hankkiudu eroon rationalisointihamsterista. Kiitos.

(Tiedän, tiedän, poikkeuksia aina on, niin tässä kuin muissakin tekstieni käsittelemissä aiheissa mitä tulee naisiin).

Lopetusbiisinä jotain erittäin mojovasti aiheeseen liittyvää. Ja jos et ala laulamaan tätä mukana tämän tekstin innoittamana, minä  syötän sinut feministeille. 

torstai 25. huhtikuuta 2013

Naisten Tuhoisat Pariutumistottumukset - TAAS

Jos jo aiemmin on tullut selväksi, että naisten diabolisen tuhoisa "piparinjakopolitiikka" on omiaan tuhoamaan yhteiskunnan, sillä se 1. palkitsee rikollisen käytöksen 2. yllyttää pariutumispalkkioiden vuoksi siihen heitäkin jotka eivät normaalisti niin tekisi, esim. ajamalla syrjäytyneen ja vieraantuneen, naisettoman miehen tekoihin joista huomaakin saavansa odottamattoman palkinnon.

Se on tapahtunut taas.


Jengijohtaja piti amerikkalaisvankilaa vallassaan – sai neljä vartijaa raskaaksi



Tämä osaltaan todistaa sen, että miksi naisia ei olla tavattu, tai ehkä ei edes hyvällä katsottu vastuullisissa tehtävissä historian aikana. Silloin poliittinen korrektius ei vielä voinut tuomita totuutta vihapuheeksi.

On mielenkiintoista, että  tapaus on otsikoitu siten, että se viittaa siihen että vankila ja sen henkilökunta, mukaan lukien naispuoliset vartijat, olisivat tässä uhreja jotka eivät voisi mitään tällä määräilevälle psykopaatille.

"Sai neljä vartijaa raskaaksi"?!

Ne neljä naispuolista vartijaa saivat rahaa siitä, että vahtivat vankeja, eivät siitä että antavat näille persereikää sen kunniaksi että miten paha poika oikein on kyseessä!

Huomattavaa onkin se, että tämä tapaus on omiaan osoittamaan miten naisille ei voida antaa tälläistä vastuuta.

Samoin, yhteiskunnallisella tasolla meidän on ruvettava vakavissaan miettimään seurauksia tälläisille naisille, sillä he toimivat tälläisen käytöksen motivoijina ja suoranaisina yllyttäjinä. (Miten moni vankilapako itse asiassa johtuu tälläisestä?)

Toki, mukana oli miehiäkin, mutta heitä ei voitu lahjoa seksillä kuten naisia. Eikä suhdeluku miesten ja naisten välillä ole kovinkaan mairitteleva naisia kohtaan:

Yhteensä kolmetoista naisvartijaa ja kaksi miesvartijaa on saamassa liittovaltion syytteen korruptiosta kuukausia kestäneiden tutkimusten jälkeen.

Huomattavaa on, että vastoin sitä yleistä "bailout:tia" aka. bullshit excusea, jota naiset käyttävät tyyliin; "se vain tapahtui koska mun #feels", ei voida tässä(kään) yhteydessä oikeasti käyttää.

Seuraava osoittaa sen, että miten kylmäverisen harkittua ja tietoisesti tehtyä tämä kaikki oli:

 Liittovaltion syytteiden mukaan Tavon White, joka johtaa Black Guerilla Family -nimistä jengiä, sai erään vartijoista raskaaksi kaksi kertaa. Kaksi muuta vartijoista jopa tatuoi miehen nimen kehoonsa

Tai, voihan olla, että kahdesti raskaaksi tullut vartija kompastui vahingossa kahdesti rikollispomon päälle, sillä seurauksella että siitä mies joutui laskemaan sisään. Molemmilla kerroilla (Suomessa koko porukka oltaisi pistetty terapiaan, ja vapautettu vankilasta). Ehkä toisen piti tatuioida ihoonsa teksti: To Serve And Protect, mutta jotain meni pieleen, johtuen tuon iskulauseen tuomasta assosiaatiosta, jonka johdosta tatuoijalle tuli annetuksi väärä nimi?

Lisäksi me tuskin voimme syyttää tarpeeksi feminismiä siitä mitä se on saanut aikaiseksi: pakon siihen että naisia on tungettava joka paikkaan, ja naisia on myös suosittava - ei vain miesten yli - vaan myös yli standardien!

Siitä meidän on kiittäminen myöskin siitä, että meillä on nyt rikollis- ja vankilabändäreitä myös töissä vankiloissa, ja heidän parafilia rahoitetaan yhteisistä rahoistamme.