perjantai 26. heinäkuuta 2019

OA: Kaikki ranskalaiset eivät vain imeskele patonkia ja heiluttele valkoista lippua

Koska tämä viikko on ollut tylytyksen täyteistä, niin pistetäänpä vielä tällainen anekdootti joka liittyy MGTOW-tyyliseen miesten naisvallankumoukseen, tai sissisotaan, miten sen nyt haluatkaan asetella.

Allekirjoittanut näet pääsi todistamaan kadulla, miten ranskis servasi suomilortot ns, olan takaa.

Mitä siis tapahtui?

Oli kylmä ja talvinen yö, kun allekirjoittanut tapasi tämän patokinkimaan sankarin kun kompuroi käveli ulos baarista, valtiomiesmäisen arvokkaalla tavalla. Se oli sitä aikaa yöstä, kun ihmiset pyörivät kaduilla, etsien kuka mitäkin ja sosialisoivat satunnaisesti kadulla. Eräs tällainen oli eräskin ranskalainen, joka oli tuona kylmänä ja ankarana vuodenaikana kunnioittamassa maatamme vierailullaan. Myös hänen kanssa tuli vaihdettua pari sanaa, siinä missä muidenkin.  Sitten kesken kaiken jutun, meitä vastaan tuli parit ns. aika helkkarin hotit muijat. Kuten arvata saattaa, ne alkoivat tottuneesti pummia oitis tupakkaa, puhuen mikahäkkisenglantia ranskalaiselle. Ranskis ei moista hyvällä katsonut, vaan tupakan sijaan heitti: "I only give to ladies" (Annan tupakkaa vain leideille) - ennen tuossa maassa läjäytettiin nahkahanskoilla päin näköä, mutta kuten Boethian kultin sanonta menee: miekka ja sana, oikein käytettynä saavat aikaan saman lopputuloksen. Allekirjoittanut repesi yllättävälle heitolle saman tein - niin paljon sitä on jo joutunut tottumaan siihen, kun mies kumartaa naista kuin naista, kuin muslimi mekkaa, eikä sellainen voi olla moraalisesti oikein. Ranskis katsoi allekirjoittaneeseen ja repesi myös. Maansa tapansa mukaisesti hän halasi allekirjoittanutta, nauraen voitonriemuisesti. Allekirjoittanut heiti lisäksi englanniksi: " and not for whores" (ei huorille) mikä sai ranskiksen nauramaan yhä enemmän. Pummimuijat lähtivät muualle pummimaan miehiltä näiden resursseja. Nauroimme huutonaurua, ja vieläpä vedet silmissä. Mikä mahtava päätös illalle, eikö?

Näin ollen, kuten otsikossa mainitaan, ei ranskalaisten maine valkoisen lipun heiluttajina ole täysin oikeutettu, vaan vallankumouksen maa, on alkanut herätä - siitä on myös todisteena keltaliivitkin.

Summa summarum

Tämä, kuten myös tämän viikon avannut opettavainen anekdootti todistavat, että tämä maailma, joka on toksisen feminiinisyyden (feminismi on sen kollektiivinen nimitys) riistämä, on lopultakin saanut tarpeekseen, sillä toksinen feminiinisyys on riuhtonut kahvaa niin pitkään, että se on jäänyt sen käteen - sillä seurauksella, että miessukukunta on vihdoinkin alkanut heräämään ja taistelemaan.

Herrasmiehuus on kuollut? Ehkä, mutta se ei kuollut vanhuuteensa, vaan naiset tappoivat sen.  Näet, voit olla vain silloin herrasmies, jos nainen on "lady". Et muuten. Kaikki se resurssien kuppaaminen miehiltä ilmaiseksi, hypergamian motivoimat tylyt pakit miehille joilta ei koeta saavansa niitä riistettyä, ovat kaikki tyyni saavuttaneet jo viimeisen käyttöpäivänsä; naislpseutta ei enää katsella.

Eikö se ole merkki paremmasta?

Toivottavasti nämä tämän viikon opettavaiset anekdootit osoittavat, ettet ole yksin taistelussasi toksista feminiinisyyttä, feminismin syöpää vastaan.

Nyt, allekirjoittaneen juoma - tunnelmaa tuonut - normandialainen siideri lähenee loppuaan, kuten tämä tämän kertainen kirjoituskin.

Lopetuskappale on Ranskasta, ja se on täynnä voimaa, kuvaten erinomaisesti tuota talvisen yön ohitse kiitänyttä hetkeä.

"My people standing to slavery"

Ei kommentteja: