Poliittisesti epäkorrekti totuus sukupuolidysforiasta (ja sen parantamisesta)

If you don’t think there’s a major problem with transphobia in this country, how do you explain this?

This foul bigot only got SEVEN HOURS in prison for a transphobic tweet.

They should have thrown away the key... 😡 pic.twitter.com/eeVDHiCovW

— Titania McGrath (@TitaniaMcGrath) February 10, 2019

Esipuhe

On viimeinen viikko Pride-viikkoa, tuota lankeamuksen edelläkäyntijuhlaa. Niinpä on tullut aika julkaista tämä 100% poliittisesti epäkorrekti kirjoitus siitä, mitä sukupuolisydysforia oikeasti on, ja mitä se ei ole. Parhaimmillaan tämä ei vain ehkäise kansaan kohdistettua massakontrollia ja mädätystä, vaan ehkäisee myös itsemurhia. Miksi näin?

Noin puolet sukupuolenvaihtajista päätyy yrittämään itsemurhaa ja turhan moni siinä onnistuukin - se mitä esim. SETA tarjoaa ratkaisuna, on yhtä kuin yllytys itsemurhaan, se mitä Fundamentti tarjoaa on "vapaa vihdoinkin" -parannus. 

Poliittinen korrektius on osa ilmiötä, nimeltä Virallinen Totuus (TM). Itsessään se on massakontrollin ase, jolla massat alistetaan Virallisen Totuuden (TM) alaisuuteen, ja määrätään heille miten ja mitä he saavat ajatella ja sanoa.

Tässä kirjoituksessa näemme erinomaisen esimerkin edellä mainitusta. Näet ymmärtämällä mistä on kyse, ymmärrät myös tämän suuren sukupuolidysforiavirheen alkuperän, sekä sen karseat seuraukset eritoten sen uhreille, joita se vahingoittaa kaikkein eniten; kyseessä on eräänlainen myrkytetty lahja -ilmiön variaatio.

Poliittinen korrektius on myös orwellilainen ilmiö. Näet sen siinä, kun katsot kokonaiskuvaa, jolloin voit huomata, miten selvittämättömän sotku sinulla on edessäsi.

Seuraa esimerkki, aiheeseen liittyen.

Elämme yhteiskunnassa, jossa on tarjolla seuraavanlaiset vaihtoehdot:

1. Sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen ovat fluideja, ja muuttuvat montakin kertaa elämän aikana.
2. Et voi muuttaa seksuaalista suuntautumistasi tai sitä kumpaan sukupuoleen kuulut, siksi pitää vain hyväksyä itsensä.
3. Voit muuttaa sukupuolesi, etkä vain muuttaa sitä, vaan voit lukita sen jonkinlaiseen leikeltyyn välimuotoon, jota teeskenetelet pitäväsi vastakkaisen sukupuolen edustajan vartalona (ja pakotat muutkin siihen, koska muiden oikeudet loppuvat siihen, mistä tunteesi alkavat). Ai niin, muista myös tulla kaapista ulos, ja vain hyväksyä itsesi.   
4. "Kaikki edellä mainitut, looginen johdonmukasuus on patriarkaatin salajuoni. :)"

Vaan, nyt itse aiheeseen.

Mikä on Virallinen Totuus (TM) sukupuolidysforiasta?

Eikö olekin todella karmivaa, miten se on ainoa mielisairaus, jota hoidetaan (leikkaamalla) sitä sairastavan kehoa, sairauden sanelemin ehdoin?

Miksi näin?

Virallisen Totuuden mukaan se on tila, jossa henkilö kokee dysforiaa (euforian vastakohta) siitä, koska on syntynyt väärään sukupuoleen, joten Ainoa Oikea Tapa (TM) pelastaa tämä henkilö, on pukea hänet vastakkaisen sukupuolen asuihin ja loppuhuipennukseksi silpoa hänen sukupuolielimensä.

Tosin, hiljaksiin ollaan tultu siihen tilanteeseen, että se ei ole mielisairaus, vaan kyseisen henkilön harha onkin totta, ja maailmassa virhe. Seuraavaksi varmasti henkilö joka kokee olevansa Napoleon Bonaparte (aka. Napoleon 1.), ei joudu siitä hoitoon vaan hän voi maistraatiin oikean henkilöllisyytensä.

Lisäksi tässä on menyt jo niin pitkälle, että joka kyseenalaistaa edellisen, on se joka joutuu hoitoon! Tai ainakion syytteeseen - jos jokin asia menee Virallisen Totuuden (TM) alaisuuteen, rankaistaan aina ankarasti kyseisen ilmiön kyseenalaistajia:

Seitsemän valtuutettua vaatii, että lapsille opetetaan, että tyttö on tyttö ja poika poika – Seta syyttää transfobiasta

Termi transfobia ei ole millänsä lääketieteellinen tai psykologinen ilmiö edes, vain poliittinen propagandistinen ase (vrt. homofobia). Se kaikki menee osaksi massakontrollin arsenaalia, joilla massoja ruoskitaan Virallisen Totuuden (TM) alaisuuteen.

“Experts” tell us that there are only two sexes.

The idea that knowledge is more important than feelings is everything that’s wrong with the field of science.

— Titania McGrath (@TitaniaMcGrath) February 14, 2019

Mitä siis on sukupuolidysforia oikeasti on ja mistä se johtuu?

• Skitsofrenialääkkeiden on havaittu auttavan, ja jopa poistavan sukupuolisdysforiaa
• Niin myös taikasienten. Esim. tässäkin tapauksessa sukupuolidysforia parani, taikasienien ottamisen johdosta. Miksi näin? Taikasienten yleisestikin tiedetään parantavat mielenterveysongelmia (niiden on väitetty "resetoivan" aivoja), kuten ahdistusta ja masennusta, joita myös esintyy yleisesti sukupuolidysforiapotilailla; vaikka pitäisiki sanoa, että sukupuolidysforiaa esiintyy usein ahdistus- ja masennuspotilailla, sillä kyseessä on psyykkeen sijaistoiminto - siitä edempänä lisää. Eli, Virallinen Totuus (TM) on taas väärässä, sillä sukupuolidysforiassa ei henkilö ole syntynyt väärään sukupuoleen, vaan hänen aivonsa yksinkertaisesti ovat epäkunnossa. Pahin mitä voi tehdä, on se, että antaa tälle mielisairaudelle periksi, sen sijaan että yrittäisi parantaa potilaan siitä.
• Hormonihoidoksi kutsuttu, vastakkaisen sukupuolen edustajan sukuhormonien antaminen dysforiapotilaalle, on sairautta pahentava hoitovirhe. Siinä on myöskin se petollinen puoli, että nämä hormonit ehdollistavat ja syventävät potilaan tilaa, luomalla itsensä toteuttavan ennustuksen, muokkaamalla aivoja. Tahtoo sanoa, että jos esim. miespuolista sukupuolidysforiapotilasta, hoidettaisi taikasienillä tai skitsofrenialääkityksellä ja testosteronilla, hän alkaisi parantua sukupuolidysforiasta, koska hänen aivonsa muuttuisivat maskuliinisempaan suuntaan. Samalla kun myös itse dysforia helpottaisi. (Tähän tulisi sisällyttää myös uudelleenehdollistamista ja/tai syväterapiaa, jolla ne oikeat, syvälle juurtuneet ongelmat eliminoitaisi) Mutta mitä tehdään Virallisen Hoitosuunnitelman (TM) mukaan? Annetaan estrogeenia ja leikataan pallit pois! Mitä jos vaikkapa anokrektikolta poistettaisi vatsalaukku, ettei hän vain liho? Entä jos OCD-potilaalta leikattaisi kädet pois, vain koska hän kokee niiden vaativan jatkuvaa pesemistä? No, käsienpeseminen kyllä loppuu siihen, mutta tauti ei parane.Kustannammeko myös kehodysmorfiasta kärsivälle steroidit, tai kauneusleikkaukset, jotta hän voi muuttaa itsensä esim. Barbien tai Kenin näköiseksi? Se olisi vain johdonmukaista!
• On ihan selvää, ettei Virallinen Hoito (TM) auta. Katumus- ja itsemurhaluvut puhuvat täysin kiistatonta kieltään: puhutaan molemmissa tapauksissa kymmenistä prosenteista. On kirjaimellisesti hullua antaa henkilön hulluuden määrätä se, mitä tehdään seuraavaksi. Jo se itsessään on parantavat propsessi, että osaa erottaa kyseisen sairauden itsestään ja todellisesta minästään. Sukupuolidysforian hoidossa, potilas ajetaan umpikujaan, ensiksi auttamalla häntä samaistumaan taudin luomiin harhoihin jonka jälkeen hänet vielä silvotaankin.  
• Kuten on täysin ilmeistä, on sukupuolidysforia eräänlainen neuroosinomainen tila, Fundamentti sijoittaa sen sarjaan: "mieli on kääntynyt itseään vastaan, tiettyyn teemaan nojaten". Useimmiten kyseessä on pohja-ahdistuksen aiheuttama sijaistoiminto. Esim.  Aiemmin Fundamentissa julkaistiin dokumentti nimeltä "Katujat". Siinä sukupuolenvaihdoksen tehneet miehet olivat tulleet katumapäälle. Eräs heistä käytännössä muutti itsensä naiseksi, vain koska oli vailla naisen läheisyyttä. Se oli symbolinen teko, ja koska se ei täyttänyt perustavanlaatuista tarvetta kyseisen sijaistoiminnon taustalla, valkeni karu totuus miehelle itselleen. 
• Sukupuolidysforiaa sairastaville on dissosiaatio yllättävän yleinen. Se on tila psykoosin ja jonkinasteisen traumaattisen kokemuksen välillä. Allekirjoittanut tietää kolme tapausta, joilla tämä on näkynyt ja ilmennyt jollain tapaa. Eräs heistä on aikoinaan rajusti koulukiusattu mies, joka ollessaan hakattavana ja potkittavana ikäänkuin "siirtyi mielessään pois" kyseisestä kokemuksesta. Toinen on allekirjoittaneen jo edesmennyt kaveri, joka joskus kännissä paljasti monia eri sivupersooniaan joihin samaistui, ja jotka erinomaisesti selittivät hänen joskus ristiriitaisenkin käytöksensä (tällainen hahmo otti aina aika ajoin vallan). Kolmas tapaus on myös koulukiusaamisen uhri(hän kärsi myös derealisaatiosta) , joka alkoi myöhemmällä iällään luomaan erilaisia henkilöhahmoja, joita sittemmin vielä toi eloon roolipelaamalla heidän avullaan. Miten tämä liittyy sukupuolidysforikoihin? Kuten jo edeltä tiedämme, ei heidän ongelmansa ole sukupuolisdysforia, vaan se on enempikin jäävuoren huippu. Pohjaongelma, ja alkuperäinen dysforia on siinä, kun sukupuolidysforikot yksinkertaisesti kokevat omissa nahoissaan olemisen niin vastenmieliseksi, että he myös luovat näitä pelastavia hahmoja joiden avulla hypätä pois - dissosioitua - omasta itsestään. Joskus tällainen samaistumishahmo on itse vastakkaisen sukupuolen versiona - tällaisiksi sukupuolidysforikot myös oikealla manipulaatiolla saadaan muuntautumaan. (On perustavanlaatuista syvyyspsykologiaa, että tämä ns. eskapismi-ego, pakohahmo on juurikin vastakkaista sukupuolta, sillä kuten itse Jung sen sanoi: jokaisessa meissä on vastakkaisen sukupuolemme versio. Tähän johtaa erityisesti se, jos kokee vaikeuksia indentifioitua omaan sukupuoleensa, sillä ei pidä sen edustajista - mikä voi vaikkapa johtua huonosta suhteesta jompaan kumpaan vanhempaansa, tai johonkin muuhun vastaavaan läheiseen.)
• Massakontrolli ja Virallinen Totuus (TM) ovat totta, niiden hedelmät ilmeisiä. Liittyen edelliseen pointtin, elämme aikaa jolloin toisaalta naisille tolkutetaan sitä, miten miehenä on niin hirveän helppoa, ja toisaalta miehet voivat nähdä miten näin naispuolisten IG-mallien aikakautena sinut korotetaan jalustalle, ja haetaan kotoa, jos huomiohuoraat somessa. Niinpä syvissä ongelmissa piehtaroivat, eksyneet sielut, on helppo manipuloida vetämään liipasimesta, vaikka piippu osoittaa heidän omaa päätä; se on sama kuin sanoisit, että "tämän kaiken saat ja vielä enemmänkin, kun muuntaudut luomaksesi eskapismi-egoksi ja pakohahmoksi - yhteiskunta hyväksyy ja tukee sinua varmasti! Tarjoamme jopa leikkaukset sekä muut hoidot!" Ennen tähän ei rohkaistu, ja ennen painopiste oli näiden oikeassa ja oikenlaisessa auttamisessa, ei taudille vallan antamisessa kuten näinä kaikkinaisen mädätyksen ja degenaarion kulta-aikana.

HUOM: Se, että tässä yhteydessä kyseisestä tilasta puhutaan mielisairautena, ei ole halventavassa, vaan psykologisessa mielessä sanottu - se ei ole kehollinen, vaan korvien välinen tila. Siitä et pääse ylitse etkä ympäri, mutta sitä se on.  (Jos joku käsittää tämän sanavalinnan pahalla, on hänet tällöin sinipilleröity ja aivopesty, sanalla sanoen demoralisoitu)

Sukupuolidysforia on siis yksinkertaisesti mielisairaus, joka kukoistaa uhreissaan sille sopivissa olosuhteissa, ja tämä orwellilainen aikamme on erityisen otollinen tälle kaikelle. 

Sukupuolisdysforia menee  "mieli on kääntynyt itseään vastaan, tiettyyn teemaan nojaten" -mielisairauksien sarjaan, johon kuuluvat esim. OCD eri teemoineen, anokreksia, kehodysmorfia, jopa skitsofrenia (luultavasti kyseessä on molempiin liittyvä harhaisuus - toinen kuulee ääniä, luulee vainoa, voi luulla olevansa joku joka ei ole, siinä missä toinen luulee olevansa vangittuna väärän sukupuolen kehoon - kumpaakaan näistä ei tule ottaa vakavissaan, mutta näitä sairastava tulee ottaa vakavissaan samoin hänen ongelmasna). Esim. Anokreksiassa et ole koskaan tarpeeksi laiha. Bulimiassa pakkomielle on syömiseen (obsessio) ja oksentamiseen (kompulsio). Kehodysmorfia saa sikaniskaisen bodarin tuntemaan itsensä pieneksi ja syömään steroideja, tai sitten se saa ihmisen muuttamaan itsensä Barbien tai Kenin näköliseksi. Huomaatko? Kaava näissä on kaikissa on se sama: ensiksi on ahdistus, jota tämä hullu käytös seuraa - se kaikki on yksinkertaisesti sijaistoimintoa, jolla tuota pohja-ahdistusta helpotetaan.  Puhtaimpia muotoja tästä näemme OCD:ssa, jossa obsessiota seuraa kompulsio: sukupuolidysmorfiassa on täsmälleen sama kaava: potilaalla on obsessio sukupuolesta, jota hoidetaan kompulsioilla (heidän tapauksessaan larpataan vastakkaista sukupuolta). 




Esim. Tällä videolla on mies, joka kärsii niin OCD:sta kuin kehodysmorfiasta. Se on käytännössä sama, kuin sukupuolidysmorfia, mutta teema vain on eri.

Vai voiko oikeasti joku sanoa, että sukupuolidysforialla ja tämän miehen ongelmilla olisi ylipäänsä mitään eroa?

Ainoa ero on siinä, ettei poliittisesti korrektien mädättäjien agenda salli sitä, että sukupuolidysforiapotilaat saisivat oikeasti apua ja hoitoa, vaan heidän on kuultava hyytävät ja äärimmäisen vastenmielisen defeatistiset sanat: "Hyväksy vain itsesi ja tilasi. :)"

HUOM!  Emme voi myöskään unohtaa puolustuskyvyttömien lasten kohdalla sitä, että he ovat  vanhempiensa (mieli)vallankäytön uhreja:

Kun lapsi on fiksumpi kuin aivopesty äitinsä? Tällaista on elo pellemaailmassa.

I'll just leave this #diagnosis here. #feminism #transgender https://t.co/micYuKPtld pic.twitter.com/DHqdPrQvnm

— XeimA (@XeimianTweet) June 13, 2019

Ratkaisu?

Pysytään vertauksessa, ja otetaan esimerkiksi sukupuolidysforian sukulaissairauden, eli OCD:n hoito. OCD:n vastainen taistelu lähtee siitä, ettei sitä totella, vaan olla huomioimatta sitä, tai tehdään jopa sen tahdon vastaisesti. HUOM! Tämä aiheuttaa ahdistuksen nousemisen lähes sietämättömäksi (sanalla sanoen dysforiaksi - mikä ei siis ole transusanastoa, vaan ihan oma sanansa, joka tarkoittaa siitä euforian vastakohtaa, kuten jo mainittiikin) ja se kuuluu kuvaan.  Tämä on myös se, moderni hoito menee pieleen, sillä taudille alistutaan juuri silloin, kun se aloittaa eloonjäämiskamppailustaan johtuvan vastaanpotkimisen (jota saa ja pitääkin lääkitä allekirjoittanut ei ole sadisti, mutta kannattaa kestäviä ratkaisuja). Tämä kuitenkin on se perkeleellinen moka: esim. OCD:ssa tutkitusti juurikin nämä kompulsiot - tarpeet tehdä sairauden sanelemalla tavalla -  ovat juurikin niitä pahimpia ongelman ylläpitäjiä, ja se mikä pätee OCD:hen, pätee myös sukupuolidysforiaan, kuin myös muihin vastaaviin tiloihin esim. anoreksiaa ei paranneta lopettamalla syömistä.

Mitä tämä siis tarkoittaa sukupuolisdysforian kohdalla? Sitä, että lopetetaan sen ruokkiminen kompulsioilla, kuten vastakkaisen sukupuolen larpaamisella. OCD jatkuu loputtomiin, jos sille antaa periksi, aivan kuten sukupuolidysforialle periksiantanut päätyy sukupuolidysforiasta nyt kautumusdysforiaan, tai jopa itsemurhaan, kun vihdoinkin tajuaa ettei hänen ongelman ratkaisu ollutkaan se, minkä sen sanottiin hänelle olevan. Fundamentti vapauttaa jälleen yhden massakontrollin aseiden uhrin - se ei ole sinun syysi ja parantuminen alkaa tästä ja tänään; sinä tulet selviämään kyllä!

Entä tapaukset joissa sairaat vanhemmat tekevät lapsista uhrejaan?

Kaikki tapaukset, joissa vanhempi tuo "lapsensa puolesta" ilmi, että tämä haluaa vaihtaa sukupuoltaan, tai jos alle täysi-ikäinen lapsi vanhempanasa kanssa tulee tällaista "hoitoa" kinuamaan, on yksinkertaisesti lapsi otettava huostaan ja vanhempi pistettävä hoitoon.  He eivät rakasta lapsiaan, vaan pikemminkin vihaavat - tai sitten omaa vastuuttomuuttaan tai tietämättömyyttään, tekevät lopullisia ratkaisuja lapsensa kustannuksella. (Tilanne on pitkälti sama, jos insestipedofiili tulisi neuvottelemaan ehkäisystä lapsensa hyväksikäytössä.)Tämä asia ei edes ole mitenkään uusi. Jo kauan aikaa sitten on ollut vanhempia, jotka ovat halunneet lapsensa olevan jotain muuta sukupuolta, kuin mitä nämä ovat. Erona on se, että jos he silloin opettivat näille haluamansa sukupuolten tapoja, niin nyt ne voivat tehdä lapsilleen näiden itsensä puolesta peruuttamattomia muutoksia, niin hormonihoidoin kuin leikkauksin. Siksi tälle kaikelle pitää nyt tulla loppu. Vastuussa olevat aikuiset on laitettava aisoihin ja vastuuseen. 

Mikä taas ei ole ratkaisu?

Modernissa psykologiassa on menty aivan liian pitkälle hyväksymisessä, sillä siinä ei vain hyväksytä potilaan sairautta, vaan sairaudesta tehdään hoidon ylin auktoriteetti.

Esim. tässä on nainen jolla tähän sukupuolidysforian kanssa samaan sairauskategoriaan menevä BIID.  On suorastaan järkyttävä havainto, kun tajuat, miten hänet hoidettiin "kuntoon":

Naisen terapeutti sokeutti hänet. No, ei se ole sen kummempaa, kuin se että sukupuolidysforiapotilailta amputoidaan heidän sukupuolielimet, mutta punapilleröi sen miten psykologia on ajautunut rappiolle.

Tämä kuulostaa järkyttävältä, mutta jos sinä pidät täysin normaalina ihmisen silpomista hänen sukupuolidysforian parantamiseksi, on sinipilleröiminen kohdallasi tehnyt jo tehtävänsä, ja sinut on demoralisoitu: todellakin, on yksi ja sama asia, että terapeutti kaataa happoa naisen silmiin sokeuttaakseen hänet, kuin että lääkäri määrää jonkun leikkauspöydälle poistamaan tältä tervettä kudosta, vain koska hänen mielisairautensa moista sanelee.

Sellainen kuitenkin on tämän hetkinen "parannus ja hoito" sukupuolisdysforikoille, ja se on yksiselitteisesti väärin.


 Summa summarum

 Sukupuolidysforiassa, ei ole mitään tekemistä minkään sukupuolisen identiteetin kanssa, vaan se on 100% mielisairaus, jossaa vika ei ole vääränlaisessa kehossa, vaan korvien välissä. Se on mielisairaus, jonka ilmenemismuoto on vain pakkomielle "väärästä sukupuolesta", ja samaan mekanismiin, mutta eri teemaan perustuvia vastaavan mielisairausperheen ilmenemismuotoja hoidetaan oikein ja kunnolla, sillä niiden normalisoiminen ei hyödynnä poliittista agendaa. Sukupuolidysforian sairastajat, ovat massakontrollin aseiden tykin ruokaa.

Fundamentti ei ole lääkäri, mutta rohkenee sen sanoa: Sukupuolidysforia on hoidettavissa niin lääkkeillä kuin myös uudelleen ehdollistamisella. Ensiksi mainittuja on vaikea saada, sillä taikasienet ovat laittomia ja lääkkeitä voi määrätä vain lääkäri, joka ei saa määrätä sukupuolidysforiaan lääkitystä joka parantaa kyseisen ongelman, vaan pikemminkin päinvastoin! Mitä taas tulee terapiaan ja uudelleenehdollistamiseen, niin peruslähtökohtana on se, ettei totella sairautta. Esim. koska kyseessä on sukulaisilmiö OCD:lle, niin seuraava video antaa suuntaa sille miten hoidon pitää mennä - se, mikä pätee sukupuolidysforian sukulaisilmiölle, kuten OCD:hen, se pätee myös sukupuolidysforiaan:

HUOM! Relapsi, eli retkahdus on mahdollinen, ja kuten ylläolevalla videolla sanotaan, kyseessä on "kilpajuoksu itseään vastaan". Mutta se on täysin mahdollista voittaa, joten älä ryhdy tykinruuaksi degeneraattien vallankumoukselle, jossa sinun tilaasi hoidon sijaan pahennetaan, vain jotta sairaimmat agendat saadaan ajettua läpi. Tämä relapsi käsitetään joko tahallaan tai tietämättömyyttään väärin, mitä tulee sukupuolidysforiaan. Niin se, kuin OCD ja mikä muu tämän kategorian sairaus kaikki tyyni ovat kroonisia, joiden hoidon tarkoituksena on, saattaa ne pois aktiivi-tilasta. OCD:ta ei paranna se, että potilaan kädet poistetaan, anokreaksia ei parannu sillä kun potilasta lakkaa syömästä ja me totisesti jo tässä kohtaa tiedämme, miten sukupuolidysforia nyt ei ainakaan parane! Yleensä näillä kaikilla manifestoitumismuodoilla, on jokin mikä laukaisee ne, herättää ne unestaan, mutta on myös keinot saada ne uneen - jopa pysyvästi. Siksi vastaantaistelu on ainoa vaihtoehto. Ja ainoa vastaantaistelun muoto, on olla antamatta periksi tuumaakaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole, vaan kaikki luovuttaminen kostautuu vastustajan vahvistamisena - kyllä, se ei vahvistu jos sitä ei vahvista. (Ne totisesti nämä ovat ne kaksi sutta jotka taistelevat, ja vain se susi jota ruokitaan voittaa!)

Tärkeintä on, ettei kukaan ota vakavissaan (Virallisen Totuuden mukaisella tavalla) sukupuolidysforiaa, vaan tärkeää on että vain potilas otetaan vakavissaan, mutta hänen ongelmiensa oikea syy tiedostetaan ja tehdään siltä pohjalta se, mikä on oikein- asia mitä ei tehdä nyt, vaan lääkärikunta ikäänkuin menee sairauden puolelle, ja lopulta tuhoaa - vastoin Hippokrateen valaa - potilaansa. 


Sitten lopuksi vielä aiheeseen liittyvä laulu, jonka teksti itse asiassa "psykoanalysoi" yllättävän hyvin sitä, miten koko transilmiössä on kyseessä hämmennys ja niiden sijaistoiminnot:

Olin poika nimeltä Päivi
Enkä tiennyt oonko Romeo vai Juulia
Olin poika nimeltä Päivi
Tahdoin vain suudella sun maalattuja huulia