Allekirjoittanut on joutunut todistamaan sitä ollessaan joskus vuosia sitten kouluavustajana. Tällöin sen toimitti uhrin äiti. Se oli puukottanut tytärtään, joka oli syntynyt monikulttuurisen suhteen seurauksena. Motiiviksi oli esitetty, että huoltajuuskiistat puskivat päälle - naiset tunnetusti tappavat useimmiten oman jälkikasvunsa, oli kyseessä sitten syntymää edeltänyt murha tai sen jälkeinen. Tämä koko skenaario oli omiaan opettamaan allekirjoittaneelle paljon ilmiöstä, joka vain tulisi pahentumaan vuosien vieriessä; monikulttuuriset suhteet, naisten narsismi ja solipsismi sekä kyvyttömyys pitää yllä suhteitaan (muslimiemiehen kanssa tämä länsimaisen naisen omaehtoisuus ei ihan toimikaan toivotulla tavalla, joten nainen ennemmin sitten vaikka tappaa lapsensa, ennemmin kuin luopuu siitä - feminismin ja monikulttuurisuuden välinen jännite on erittäin tuhovoimainen, ja poliittinen korrektius pyrkii iskuvaimentamaan sitä kaikin voimin).
The sylttytehdas |
Entä miten tuo skenaario päättyi?
Kun pelastushenkilökunta tuli paikalle, havaitsi se siellä vielä elossa olevan 8 vuotiaan tytön. Talo oli jo tuolloin osittain tulessa, mutta se saatiin sammutettua. Naiset tunnetusti eivät saa juuri mitään aikaiseksi, ainakaan miehiin verrattuna (paitsi jos kyseessä on pahat työt) niin eipä ollut tälläkään naisella kanttia päättää päiviään, vaan hän oli mennyt talon kellariin piiloon.
Mitäkö sitten hänelle kuuluu nykyään? Siitä ei ole tietoa, mutta luultavasti "koska olen nainen"-passi on päästänyt hänet mahdollisimman kevyellä rangaistuksella, sillä jos nainen tekee jotain, se johtuu vain siitä, että nainen on uhri. Kysy keneltä tahansa feministiltä.
Seuraavaksi, tämän pohjustuksen jälkeen on hyvä mennä itse aiheeseen.
Taas on kolissut ja paukkunut.
Jokin aika sitten Germanwingsin perämies Andreas Lubitz otti ja ohjasi tahallisesti 150 matkustajaa sisältäneen lentokoneen päin alppeja. Kukaan ei säästynyt.
Seuraavaksi alkoi spekulaatio, että miksi näin kävi?
Poliittisesti korrekti koodinimi on tälläiselle se klassinen "hullu se oli, siitä ei sen enempää"-tyylinen "mielenterveysongelmia epäillään"-spekulointi.
No, ei se täysin väärinkään ole, sillä ei ihminen jolla on kaikki reilassa mene tuollaista tekemään.
Mutta tässä herää eräs toinen laajennetun itsemurhan trendi, mistä ei saa puhua, sillä se rikkoo feministisen virallisen totuuden ehdottomia säädöksiä ("vain naiset ovat uhreja, ja pelkästään miehet ovat syyllisiä"-konduktion koodi).
Poliittisesti epäkorrekti totuus nuorten miesten joukkosurmista, kuten koulusurmista on se, että naisettomuus sekä kaltoin kohtelu (kuten kiusaaminen) tekee terveemmästäkin sairaan, puhumattakaan sitten aineksesta jolla on mielenrauha ja terveys pikemminkin hauras.
Kulttuurimme on uhrien syyttämisen kulttuuri, etenkin jos uhri on mies.
Joten allekirjoittaneella heräsi epäily: onko tässäkin kyseessä hypergamian synnyttämä ilmiö nimeltä seksuaalinen syrjintä?
Pitää muistaa, että syrjiminen täyttää kiusaamisen sekä ihmisoikeusrikkomuksen tunnusmerkit, joten on tavattoman tökeröä sanoa miehille, että heidän vain tulee kestää se kuin "mies" jos he eivät edes saa olla miehiä aikana, kun naiset ovat luopuneet hypergamiasta ja sukupuolisesta siveydestään, ja rypevät kuin siat omassa himojen altaassaan (kunnes tulee aika etsiä itselleen mies, joka ei aiemmin kelvannut, mutta jonka uran tuoma taloudellinen turva kyllä kelpaa kun oma markkina-arvo on laskenut, ja eläköityminen nuorempien tieltä on fakta aka. "juoksut on juostu"-periaate).
Tahtoo siis sanoa, että epäilys heräsi siitä, että oliko tämä mies kuten kouluammuskelijat, ATM, eli alemmantason mies, joka ei voinut saada naista, ja joka muutenkin toimi pahnueen alimpana?
Merkit olivat melkoisen tutut, mutta se fakta että hänellä oli tyttöystävä ja korkean statuksen sekä palkan ammatti (lentokapteeni oli ammatti jota tunnetut ammattihuijarit ja naistenmiehet aina Auervaarasta Abargnaleen käyttivät ammattinaan), hälvensi tätä epäilystä.
Ehkä mies oli pelkkä hullu? Ehkä häntä ei oltu potkittu kohti hulluutta kuten muissa tälläisissä tapaukisssa on käynyt? Ei sillä että se olisi edes jälkimmäisessä tapauksessa yhtään sen vähempää hullumpaa, mutta silloin se olisi ainakin periaatteessa estettävissä.
Mutta sittten vastaan tuli seuraava uutinen:
Turmakoneen perämiehellä suhdekriisi? - "Lufthansa tiesi masennuksesta"
Kaiken takana oli sittenkin nainen.Kuten edellä sanottua, me elämme kulttuurissa jossa syytetään uhria ainakin jos se uhri on mies.
Meidän seksuaalisuus ja pariutuminen on säädetty naisia ajatellen.
Seksuaalisen vapautumisen myötä, naiset ovat käyneet holtittomiksi ja koska naisilla on seksuaalinen valta, mutta ei mitään vastuuta siitä, on meille synytnyt uusi normisto:
- Hypergamia on hyväksyttyä, vaikka se on moraalisesti täysin väärin
- Koska naiselle seksi ja pariutuminen on valinta, oletetaan että se on sitä myös miehille, näin ollen nojaten hypergamian periaatteeseen, voi ihmisarvoista elämää elää vain YT-miehet (ylemmän tason miehet) joita on 1-10% väestöstä, sillä he pystyvät pelaamaan samanlaista korkealla voittoprosentilla varustettu ihmissuhderulettia kuten naiset. Muiden on syytä olla hiljaa ja kärsiä, tai valkoritaroida mukana ja kärkkyä tilaisuutta kiltisti kaverialueelta käsin.
- Seksistiset tuplastandardit pätevät. Toisaalta nainen saa olla niin miesmäinen ja/tai "oma itsensä" ja sen on oltava jokaiselle ok, kun taas miehen on oltava tarvittaessa joko kastroitu valkoritari tai sitten alfa-maskuliinen sonni. Miehen kuitenkin on aina oltava siinä mielessä "mies" että hän ei saa osoittaa minkäälaista emotionaalista elämää, saati sitten valittaa olosuhteistaa - tämä kuuluu myös feminismin tavoitteisiin, joissa haetaan naisten ylivaltaa ja miesten orjuutta.
Näin ollen meillä on ATM joka on kokenut tasonnousun KTM-luokkaan, mutta joka kaikesta huolimatta menettää naisensa (kenelle?). Ja kuten tiedämme, ei uuden naisen saaminen ole mitenkään varmaa keskiverto, saati sitten AT-miehelle. Miehelle naisen saaminen on työtä, ja valituksi tulemista, naiselle taas valitsemista, ja pahimmillaan ajanvietettä.
Tähän kun vielä lisätään sisäisen paineen patoutuminen, sillä "eihän mies ole mies eikä mikään jos hän itkee tilannettaan"
Sen ratkaisuna on maskulismi, neutraloimaan tai mielellään tuhoamaan feminismi.
Tai sitten vain feminismin peruuttaminen.
Silloin paratuminen voi alkaa.
Mutta ei hetkeäkään aikaisemmin.
Feministien kädet ovat veressä: hypergamia on yhteiskunnallinen syöpä |