keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Uusi näkökulma Suomen sisällisotaan ja sen oikeaan syyhyn

On tullut aika palata lomalta. Kesä oli säiden puolesta loistava, ja lähdemme etenemään toivottavasti rapean ruskaisen syksyn kautta kohti talvea, josta ei sen enempää.

Starttaamme hiljaksiin blogia, ja aloitamme sen seuraavalla ajatuksella:

Näinhän se tosiaankin meni. Punaisilla ja valkoisilla molemmilla oli omat isänmaalliset porukkansa, mutta dominoivat porukat kumpaisellakin oli muita kuin kansallismielisiä. Valkoiset eivät saaneet sattumalta apua lännestä, ei sen enempää kuin punaiset idästä. Tämä ei ollut ilmainen lounas, vaan kuten globalistinen takapiru aina, se repii, hajottaa ja hallitsee kansan jonka se ottaa kohteekseen - niin kävi myöskin silloin. Valkoiset tosin olivat PR-mielessä fiksumpia kuin punaiset, ja identifioivat olevansa yksinomaan kodin, uskonnon ja isänmaan asialla, vaikkakin se oli silloin(kin) juuri kokoomus joka sääti säätämistään globalististen tavoitteiden kimpussa - ne ns. kumarsivat länteen ja pyllistivät tänne Suomeen. Punaiset olivat paljon avoimempia tämän klikkinsä suhteen, eikä tietenkään juuri itsenäistyneen maan kansa olisi halunnut takaisin ikeen alle, juuri kun siitä pääsi pois - vaikka työläisen asia olikin saatava kuntoon. 

Nyt me elämme saman polarisaation aikoja. Taas kerran globalistinen takapiru jakaa kansaa, mutta kuten Fundamentti on asian ilmaissut: globalistinen eliitti rakentaa kolmatta tietään, ja ainoa vastaus siihen on kansan rakentama kolmas tie. Jälkimmäiseen johtavia heräämisiä on niin oikealla kuin vasemmallakin, sekä heissä, jotka eivät koskaan moisia ole omakseen kokeneetkaan. 

Ja koska historialla on taipumus toistaa itseään, voimme kysyä itseltämme, että haluamme me pois "jälleensyntymien kierrosta", saman syklin toistamisesta, vai vedetäänkö taas wanhan kunnon konfliktin kautta tämäkin rupeama?

Ei kommentteja: