"Varo kättä joka silittelee kauniit ajatukset pois päästäsi"
Tähän on kaksi keinoa.
Jos ajatellaan, että PerusSuomalaiset ovat profiloituneet ei-sosialistiseksi, keskitien työväenpuolueeksi, on heidät viettely pahoille teille hieman samanlaista keinoa käyttäen, kuin että limanuljaskamainen kaupunkilainen bisnesmies viettelisi viattoman maalaistytön, jolla oli hyvät mielessä vielä kutsuille tullessa. Esim. Vihreistä tuli tällä keinolla kokoomuksen puutarhapuolue, vaikka toki onkin aina ollut jonkinlainen kuolleena syntynyt rappiopuolue.
Valta turmelee siis. Ja tietyssä ristipaineessa ruvetaan antamaan entistä enemmän periksi isoveljelle, minkä johdosta yht'äkkiä huomataankin olevansa osa ongelmaa, eikä enää osa ratkaisua.
Sitten on modernin vasemmiston tie.
Se koostuu pääasiassa suvakkinulikkoista joilla on etäinen kosketuspinta vasemmiston ensimmäiseen rakkauteen, eli työväen asiaan.
Itse asiassa, keskiluokkaisista perheistä tulevat ikuiset opiskelijat (yliopistossa vietetty aika yleensä korreloi aivopesun syvyyden kanssa) ovat marxilaisuuden katalimman harhaopin, eli kulttuuri-marxismin kannattajia, pikemminkin kuin marxismin (puolueen sivulaidoilla voi olla joitakin pätkätyöläisiä vielä mukana, jotka tietävät mistä puhuvat, mutta muuten ollaan lähinnä nihilismin ja vähemmistöeturyhmien puolestataistelijoita kuin mitään muuta). Esim. Li Anderssonin valinnan myötä on tiedossa kaikkien vasemmistolaisten kastaminen pois sukupuolistaan sukupuolineutraaleiksi feministeiksi, mikä taas on selvä arvovalinta siihen suuntaan, että työläismiehet ovat tyystin kodittomia kyseisessä puolueessa. (Kuuden tunnin työpäivä-hanke varmasti unohtuu tämän tavoitteen toteutumisen rinnalla).
Vasemmisto on siis matkalla punaisesta vihreäksi.
Työläismiehissä onkin suurin ja tärkein sorrettujen luokka, joka samalla on se yhteiskuntaluokka joka myös maksaa oikeistolaisten rahalähetykset kansainvällislle kapitalistiystävilleen (Kreikan tukipaketit) ja he toisaalta myös rahoittavat feministisen aivopesun ja näiden puolueiden toimijat, jotka toimivat heitä vastaan.
Kyseessä epäilemättä on subversioprosessi, josta Fundamentti on varoitellut suuresti.
Hyvin se toimii, sillä näin työväenpuolueet unohtavat suurimman yhteiskuntaluokan, sekä ensimmäisen rakkautensa ja laskevat kiltisti aseensa, samalla kun kapitalistin vampyyrin nauru raikaa taustalla.
"Parhaimmassa" tapauksessa he myös hyökkäävät toistensa kimppuun,
Lue myös:
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti