Jussi Halla-aho ja hunajainen ansa

Pakkohan tämäkin juttu on käsitellä, sillä elämme aikaa jolloin naisten ylivoimaisesti yleisin keino päästä julkisuuteen - kun muut avut eivät sitä mahdollista - on salarakkaus, eli jalkavaimoksi ryhtyminen ja asiasta avautuminen lehdistölle, joka puolestaan on enemmän kuin halukas "auttamaan" ja toimimaan "kuulevana korvana" (ja kirkuvia otsikoita kirjoittavana kynänä).

Meistä jokainen tietää tämän stoorin. Meistä jokainen tietää myöskin sen, että aviossa olevan miehen on väärin moiseen langeta, vaikka ennen muinoin olikin säädyllisen ja hyvän tavan mukaista pitää yhtä tahi useampaakin jalkavaimoa; eikä vähiten siksi, että tämä tapa ei ole haitannut eikä haittaa naisia niin paljon kuin uskotellaan "tasa-arvon" nimissä, mihin kuuluu miehen ja tämän maneerien (kuviteltujen tai aitojen) jäljitteleminen - koska miehet eivät halua jakaa naistaan, niin naistenkin on pitänyt ottaa nyt sama kanta asiaan. Naisille kuitenkin on huomattavasti pahempi rikos se, että mies ei saa naista (oli ne sitten muita naisia, tai naista yleensä), tai että mieheltä puuttuu varallisuus, status ja/tai ulkonäkö (naiset naivat statusta, rahaa ja ulkonäköä - jälkimmäisestä voidaan tinkiä suorassa suhteessa siihen, paljonko kahta edellistä on) naista liehitellessä - myös se on miehen kannalta huono juttu, jos hän menettää nämä ominaisuudet jo saatuaan naisen, sillä se johtaa välittömästi naisettomaan elämään, "YT-neuvottelujen" kautta, jotka nainen pitää tulevan ex-kumppaninsa kera hyvin pian siitä, kun on selvinnyt että "mies ei ole enää se sama mies johon nainen kerran rakastui". Siispä, muut naiset näin ollen edustavat naisille miehessä ns. laadun taetta, esivalintaa. (Samoin, jos naisen yleisin masturbaation aihe on se, että joku varakas mies ostelee heille kalliita tavaroita, on naiselle kunniamerkki tulla nähdyksi statusmiehen rinnalla - muita esimerkkejä modernin naisen kukoistuksessa on mm.. tämä  "voimaantunut nainen",joka elää unelmaansa" ja  tässä taas puolestaan nuori nainen "joka ajattelee talouttaan")

Siispä, tässä kirjoituksessa emme piiskaa Jussi Halla-ahoa, media kyllä muistaa tehdä sen, ja muuten arvoiltaan niin epäkonservatiiviset tahot, jotka nyt ovat löytäneet jälleen kansallisyhteiskunna perusyksikön, perheyksikön merkityksen.

Sen sijaan kertaamme seikat ja teemme tilannekatsauksen:

• Ajoitus tälle tapaukselle ei ole sattumaa, mutta se kertoo ne pohjat joita kokoomus on valmis ruoppaamaan ehkäistääkseen tuntemansa uhat.
• Tämä tapaus kertoo myös paljonko Jussi Halla-ahon jalkavaimo rakastaa häntä itseään/ hänen statustaan. Unohtamatta sitä, kummalle kyseinen jalkavaimo on nyt lojaali, puolueelleen vaiko lapsensa isälle. 
• Halla-aho hoitaa tilanteen niin hyvin kuin taitaa, ja se herättää kunnioitusta. Hän ei itke naistenlehtien palstoilla miten syy on toisaalla ja kuinka hänet ajettiin tähän.
• Lehdistä puheenollen, kuin kokoomuksen toiveesta, Halla-ahoa grillataan, mutta unohdetaan että hänen jalkavaimonsa ei ole tässä suinkaan mikään uhri tai tietämätön tapahtumista, pikemminkin päinvastoin, sillä mitä tulee pariutumiseen, nainen on se joka valitsee, mies se joka valitaan. 
• Tuplastandardit kuuluvat myöskin pakettiin - totta kai! Jos siis joku nainen olisi langennut kuten Halla-aho, niin hän olisi ollut tietysti viekkaan viettelijän uhri, ja vikaa olisi myöskin ollut naisen omassa miehessä, kun kerran tuolla tapaa pakottaa hänet toisen miehen syliin. Tällöin kaikki naisen tuomitseminen kyseisestä käytöksestä olisi ollut luonnollisesti "naisvihaa".