Tämä "populismia" ja siihen rinnastettavia ilmöitä käsittelevä teksti ilmestyykin mielestäni sangen osuvaan ajankohtaan, eli Suomalaisuuden Päivään (& Snellmannin toim. huom.).
Perussuomalaiset ovat jo nimensä puolesta populisteja, sillä he ovat myös kirjaimellisesti kansanedustajia.
Tälle ilmiölle on myöskin ominaista se, ettei voi voittaa elitistien tai wanna be-sellaisten silmissä vaikka tekisi mitä.
Esim. Sen sijaan että sanottaisi, että Suomen kansasta lähes puolet eivät kannata jäljelle jääviä puolueita, sanotaankin että eri mieltä Perussuomalaisista oli 80%.
Samoin heillä on joko liikaa valtaa, tai sitten liian vähän että he voisivat vaikuttaa mihinkään.
Arvostelijoihin kuuluvat ns. elitistit.
Minun teoriani on siinä, että Kokoomuslaiset ovat wanna be- eliittiä, vaikka ehkä jotkut heistä kuuluvatkin yhteiskunnalliseen “eliittiin”.
Näetkö mitä meinaan? |
Viherpunikit tuntuisivat olevan epäonnistuneita porvareita, ja siksi kannattavat vastapoolia, mutta mentaliteetti on molemmilla sama. Sen voi huomata siitä, että heti kun tulee tilaisuus, valtaa ja mammonaa, ollaankin myymässä periaatteensa - toisin kuin "pahat populistit".
SDP taas omaa joitakin hyviä seikkoja, mutta sille on tyypillistä poliittisesti korrekti kompromissin hakuisuus ja tasapainottelu kansan ja eliittin tahdon välillä.
Antipersut sanovat että persut ovat kokemattomia juntteja, ja että asiantuntijoita tulisi saada.
Todellakin, tämä asiantuntijaretoriikkahan on kotoisin jo Jyrki Käteisen vaalipropagandasta, jonka tarkoituksena oli osoittaa vastakkainasettelu "junttien" ja "asiantuntijoiden" välillä.
"Miksi ette usko parhaita asiantuntijoita" - Jyrki KatainenHe osoittavat tällä täydellisen vieraantumisensa siitä mitä on kansanedustaminen.
Ei ole väliä oletko porvari vaiko hippi, mutta tämä on laulusi jos olet persuja vastaan.
Nyt kysyt tietysti että miksi tuo mielipide on väärä (ja totta helvetissä, mielipidekin voi olla väärä).
Mitä siis ovat asiantuntijat?
Niitä, jotka tuntevat (kyseessä olevan) asian – käytännössä paremmin kuin ehkä joku, ellei jopa moni muu.
Eikö kansanedustamisessa asiantuntija ole nimenomaan se joka on nähnyt kyllin läheltä kansan ja sen toimminan, sen sijaan että se olisi joku todellisuudesta vieraantunut pintaliitäjä tai norsunluutorni-instituutioista toiseen ansioita hakemassa käynyt työteliäs pyrkyri? (Tällä en kuitenkaan tarkoita Kike "salasuhde" Elomaata, joka on ehkä miehensä seläntakana toimimisessa asiantuntija 15 vuoden kokemuksella, mutta muut asiat ovat oma lukunsa).
Anni Sinnemäki oli taitelija, mutta hän toimi työministerinä, jonka virka koskee myös aloja jotka ovat huomattavasti maanläheisempiä (itse pidän kyllä taidetta myös työnä, jopa ihanteellisena sellaisena, mutta se ei yksinkertaisesti ole nyt pointtini). Hänen jäljiltään jäi liuta työttömiä ynnä muuta mukavaa.
Kun taas nyt hallitukseen astui esim. entinen Koukkuniemen vanhainkodin työntekijä. Eikö hän jos joku ole perillä, aka. Asiantuntija kansan keskuudesta?
Eikö kuitenkin populismi ole, lainatakseni erästä luokanopettajaa, yksilön asiantuntemuksen arvostamista?
Kannattaa muistaa minkälaista asiantuntevuutta Kokoomuksella muuten oli tarjota. Läpi pääsi todellinen kansallinen pettymys ja takaisku eli Jaana "muurahaiskuningatar" Pelkonen - toki, muodollista sivistystä on hankittu akateemiselta puolelta (mikä tietenkin perustuu informaatiobulimialle, ja sille että kaikki "laatikon ulkopuolinen"-ajattelu on kielletty sanktion uhalla - kyse ei todellakaan ole mistään syvällisen viisauden installoimisesta yksilöön tai kollektiiviin), mutta mielipiteet esim. siitä miten alle 25 vuotiaat nuoret jotka eivät ole kapitalistisessa ruletissa pärjänneet, pitäisi jättää vaille tukia ja näin ollen sosiaalidarwinistisen loppuselvityksen kohteeksi (jokerina voi olla asuminen vanhempiensa nurkissa, mutta muuten joko kadulla eläminen ja nälkäkuolema tai sitten selvityminen rikollisena). Epäilemättä hän opintotukia nauttineena unohti mistä ne ovat tulleet, ja juontajana toimiessaan hän ei koskaan päässyt ruutua lähemmäksi tavallista kansaa ja sen jokapäiväisiä haasteita?
Epäilemättä kansainvälistyminen ja internationalismi ovatkin eräs eliitin suosima metodi. Yhteinen hiili mihin puhaltaa. Jokin, mikä erottaa heidät “tavallisista tolloista”.
Vapun alla kävin pienen tenttauksen internationalistista utopiaa vastaan, erään ystäväni kanssa. Tenttaus paljasti että mahdollisuus, ilman huomattavia sisäisiä vallankumouksia tai ulkoista imperelismia, oli luokkaa täi tervassa.
Sanoin että Zeitgeist-liikkeelle ominainen Kommunismi 2.0-utopismi on yksinomaan mentaalista masturbaatiota – siinä kaikki.
Hän sanoi että onhan Täydellinenkin Järjestelmä utopia, mutta sen kiistin jyrkästi – sanoin että tämä Utopia Ilman Utopiaa. Eli jos se luo utopian mukaiset oltavat se on hyvä, mutta tämä ei ole esim. Zeitgeistilainen kauniiden/ihanien ihmisten idealismiin perustuva utopia, että kun äkkiä maailmasta poistetaan vaikkapa raha, uskonto, yksityisomistajuus ja kaikki on yhteistä – häviää myös automaattisesti psykopaatit, pahat ihmiset ja heistä johtuvat rikokset (eivät vain omaisuusrikokset vaan myös henkirikokset, pahoinpitelyt ja seksuaalisrikokset – sillä kuka nyt haluaisi raiskata tai käyttää hyväkseen lasta jos ei ole olemassa poliisivoimia jotka voisivat sinua sen johdosta jahdata ja pidättää) puhumattakaan sitten sairauksista joita tulee ihmisiin joko synnynnäisinä, perinnöllisinä tai ympäristötekijöistä. Jälkimmäisestä syystä hoito- ja lääkärialan henkilökunta voidaan myös lakkauttaa. Hienoja nämä loppuunasti ajatellut utopiat, eivätkö olekin? (Resurssitalouskin on vain bleeding hearts-ignoranttien ja kettutyttöjen kiihottaja, suurempi vielä kuin joku bambinsilmäinen hippirokkari. Eli se voi toimia vain osana isompaa kokonaisuutta, eräänlaisena itsestäänselvänä periaatteena. Eikä siihen tule muutosta.)
Sen sijaan toin esiin sen asian että Täydellinen Järjestelmä on dynaaminen järjestelmä, ja sen mottona on Aloita Ensin Itsestäsi, Sitten Naapuristasi ja Sitten Kansastasi. Vastuu, laupeus ja lähimmäisenrakkaus sekä kansallismielisyys!
Internationalistien yhdistävänä tekijänä on kuitenkin elitismi. On jotenkin jalompaa pitää muita kansoja itseään parempina, voidaan kyllä julistaa ääneen että ei suomalainen ole parempi kuin jonkun toisen maan kansalainen – saati että tehtäisi sellainen myönnytys että suomalainen olisi ihan yhtä hyvä kuin jokin tuontituote. Etenkin punavihreät tahot tuntuvat edustavan tätä, sokeassa, yksilön unohtavassa humanismin hengessään. Voisinkin jälleen sanoa, että he ovat vain epäonnistuneita kapitalisteja, ja siksi näennäisen opposition asemassa, omaten kuitenkin syvän halveksunnan ja ylimielisyyden omaa kansaansa ja kansalaisuuttansa kohtaan. Ja sitten on kapitalistinen eliitti. Kokoomuslaisethan nyt ovat hallituksessa auttamassa Suomen kansan kustannuksella kansainvälisiä pankkiirikavereitaan erinäisin meidän rahoista kerätyin lahjoituksin, paitsi että demokraattinen kansan päätös, mikä haukuttiin populistiseksi on nyt estämässä sitä. Soini näyttäisi olevan sanansa mittainen mies, mikä on outoa politiikossa, ja sanovan ei tälle pelleilylle ja vieläpä hänen visionsa Espanjasta vastaa noin vuoden takaista Fundamentissa kirjoittamaani arviota!(eikä hän ole suinkaan ainoa kansanedustaja joka piti sanansa).
Tämä ns. Populistinen veto voi olla kansainvälisestäkin näkökulmasta edelläkävijän ja tulenkantajan teko josta muut valtiot ottavat mallia. Se, jos jokin on Täydellisen Järjestelmän kansallismielisen idealismin leviämistä, jossa oikea aate valtaa toisten kansojen sydämet jolloin he arvostavat itseään ja toisia samaa mieltä olevia. He myös voivat auttaa toinen toistaan tällä periaatteella – sillä niinhän eliittikin on tähän mennessä toiminut. Heidän sydämensä asiana on ollut vihollistensa vihollisten tukeminen kaikin tavoin.
Ja nälviminen mitä Perussuomalaiset ja heidän kannattajansa ovat saaneet, on tietysti kaikessa ylimielisyydessään kajastus pinnan alla kytevää elitismiä. Mutta se on myöskin avutonta kiukkua mikä johtuu tosiasioista ja argumenttien täydellisestä puuttumisesta.
Kuitenkin jo helmikuussa lukemassani tutkimuksessa oli juttua siitä miten Suomen kansa janosi lisää poliittista valtaa. 75% oli sitä mieltä että kansanäänestyksillähän ne asiat pitäisi tässä maassa päättää. Ja mitä Portugaliin tulee, niin kansa on puhunut ja sanonut että kiitos ei eliitti ja eliitin kaverit.
Tämä kaikki aikana, kun ihmiset eivät enää ryöstele pankkeja vaan pankit ihmisiä.
Kansa on samaa mieltä mitä minäkin: maksakoot kapitalistit itse omat sotkunsa! Jos joku kansalainen tyrii, hän saa kenkää, vaan miten on näiden kapitalistien laita? He saavat miljardeja.
Tämän käytännön ansiota on se että maassa on köyhyysrajan alapuolella 700 000 ihmistä.
1990-luvulla kun Kokoomus oli (taas kerran) yhtä aikaa laman kanssa päättämässä asioistamme, sattumalta tuolloin yksityistettiin suuri osa valtion yrityksistä. Ja nyt on edetty kunnallisten palvelujen yksityistämisiin. Kun on saatu supistettua valtionosuuksia, on kuntien rahoitusta saanut leikattua 5 miljardilla eurolla. Sitten mietitään miksi kouluruokaloissa lapsille syötetään lisäainepommeja jotka eivät maistu hyvälle (eivät maistuneet minun aikanani, enkä usko että maistuisi edelleenkään) ja miksi ylipäänsä näitä kouluja suljetaan + muut asiaan kuuluvat seikat kuten luokkakokojen kasvaminen & al.
Kannattaa nyt muistaa, että tämä kaikki on tapahtumassa aikana kun Suomessa on enemmän rahaa kuin koskaan. Mutta samalla, nyt jo edesmennyt, "homehallitus" (sinivihreä) järkkäili tilanteen vielä sellaiseksi, että kulutusta verotettiin, ja mikä tietenkin meinasi pienituloisten olemassaolosta rankeisemista. Vielä kun siihen saadaan kirpaiseva tasavero sivuun, on eliitti tehnyt tehtävänsä.
"Köyhän miltei jokainen halu on rangaistava hyökkäys." - Celiné
Toivotaan siis että populistinen vastalääke alkaa purra mahdollisimman pian, vaikkakin 4 vuotta on lyhyt aika.
Aamulehdessä Olli Rehn vuodattaa lähes liikkuttavaan sävyyn kuinka olemme samassa veneessä (riippuen kuka on kipparina, tulee siinä kyydissä joko kylmäävän siniseksi tai pahoinvoivan vihreäksi - zing!), mutta tämähän on yksinomaan osatotuus. Meidät on sidottu kapitalistiseen järjestelmään, ja tästä johtuen eliitti joka saa suurimmat edut, haluaa pitää tästä status quo:sta kiinni (kapitalistit ovat usein tällä verukkeella myös näennäisen konservatiivisia), kun taas kansan olisi ymmärrettävä että pankkien tuho on tilaisuus järjestelmän uusiutumiselle ja kansallisen edun kohoamiselle. Eli kyse on siitä suommeko eutanasian kapitalistiselle ylivoimalle, vai jatkammeko me sen letkuissa pitämistä. Me maksamme siitä koostuvan laskun.
Lopuksi vielä...
Kysymys:
Miksi vain euromaat tukevat Portugalia?
jaVastaus:
Eurooppa pyörittää jättimäista pyramidihuijausta
Juuri nyt näyttää elitistien ja näiden reguloijien propagandassa että me suomalaiset olisivat "populistisia juntteja", todellisuudessa saattaa olla niin, että tulemme olemaan johtotähtenä kansallisessa vapautumisessa kapitalistisen eliitin kusetuksesta!Ja kun kerran latinalaisella fraasilla aloimme, päättäkäämme se myös sellaiseen:
Jytky Iacta Est!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti