keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Risu-ukko osa 3. RIP

Ikävä sanoa, mutta tämä trilogia ei päättynyt hyvin: kansallissankarimme risumies on kuollut.

Kouvolan Sanomat: Risujemmaaja-videon mies kuoli sairaalassa


Mitäpä tähän sanoisi? Hiljaiseksi vetää, sillä harvemmin elävillä on mitään sanomista joka kuollutta voisi lohduttaa; voimme lohduttaa vain toisiamme.

Mutta, koska allekirjoittanut on oikeudenmukaisuuden miehiä, ja ei salli sitä että paha voittaa, niin ainoa seikka jonka tähän voi sanoa nyt on se, että aiemmat syytteet tulee nokittaa nyt myöskin syytteellä joko taposta tai kuolemantuottamuksesta. (Murhasta tuskin voi juttua nostaa, vaikkakin tälläinen julkinen häpäisy oli selvä henkinen murha, maineen murha).

Erona näillä voisi sanoa olevan sen, että tappo on aktiivinen teko, kun taas kuolemantuottamus on passiivinen teko (yleensä huolimattomuus on silloin syynä), mutta lopputulos sama.

Mitä vielä tulee lakiin, on sanottu ja kirjoitettu olemaan, ettei kuolleen kunniaa voi loukata. Tältä pohjalta voisi jopa käydä niin, että syyllinen voi päästä kuin koira veräjästä, mikä kuitenkin on epätodennäköistä koska oikeusprosessi on jo käynnissä, ja on myöskin muita syytenimikkeitä käsiteltävänä asian tiimoilta.

Eikä ole myöskään epäselvyyttä siitä, että tämä kohtalokas syöksykierre alkoi ilman lupaa kuvatusta youtube-videosta, ja sen seurauksien vuoksi myöhemmin uhrin tila heikkeni ja hän joutui sairaalaan.

Nyt, kuollutta emme saa takaisin, mutta elävinä voimme aina taistella oikeuden puolesta ja pitää huolta, ettei tämä kuolema tullut halvalla tai ollut turha.  Se on kunniamme ja kunnioituksemme merkki!

Tässä tapauksessa kyseessä on kuoliaaksikiusaaminen, jota on ihan turha puolustella vahingolla, sillä joku risujen vieminen luontoon ei ole millään mittapuulla sama asia, kuin toisen häpäiseminen julkisesti, vieläpä sillä seurauksella että risujen sijaan itse häpäistävä joutuu maatumaan.


Ei kommentteja: