Näin lauantaina, kun aurinko laskee mailleen, ja yhä useammassa taloudessa nautitaan karhua (en voinut vastustaa tälläistä sanaleikkiä), pitää lyhyesti kommentoida männä viikolla uutisoitua tapausta "karhusta, joka hyökkäsi ihmisten kimppuun".
Voi veljet mitäpä ei saataisi tuollaisella lausunnolla aikaiseksi, maassa jossa eläinkantoja vahtivat metsästäjät itse, mikä on yhtä kuin se kuuluisa pukki jonka piti vahtia kaalimaata. Etenkin kun ne aseistetut pienet höpönassut eivät malta hillitä itseään muutenkaan.
Mutta nyt, kun pysähdyt ja mietit, niin eikö tässäkin pohjimmiltaan ollut kyse hieman samasta, kuin että joku liikaa Disneyn piirrettyjä katsonut ihminen menee leikkimään leijonahäkkiin "Heey Simbaa, high five!" ja tulee syödyksi? Ei siksi että "Simba" olisi ollut luonnevikainen, vaan siksi että se on leijona.
Nyt, jos sitten mennään koirien kanssa häiritsemään karhun talviunta, niin totta kai pitää olla aidon hämmästynyt kun karhu on kuin "talviunilta herätetty karhu".
Vaikka osoittaahan tuo nyt tätä näiden metsästäjien rohkeutta, ihan kuten se että mennään hirveen 20 punapipoisen äijän porukalla, mukana USA:n armeijalta ostetut rynnäkkökiväärit ja pumppuhaulikot sekä GPS-paikannin - panssarivaunussa!
Hirvipeijaisia juhlitaan sahdin, ja ainoan hirven jäänteen, eli palaneen sorkan kanssa.
Aikamoisia velikultia sano!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti