Onko Aurinko Rasisti?

Koska helteet ovat taas puskemassa päälle (mikä on hyvä asia), onkin hyvä ottaa näin ajankohtaan sopivasti eräs juttu auringosta esille, mikä vie meidät myös muihin asiallisiin johtopäätöksiin.

Mitä meinaan sillä, että aurinko olisi rasisti?

Nyt, eihän aurinko tokikaan ole rasisti. Ihan yhtä vähän talvi on ilkeä tai vihamielinen ruoholle, jonka se tappaa tullessaan aikanaan (vaikka Suomen talvet ovatkin olleet viime vuodet vihreiden nurmikenttien suhteen melko harmittomia), ja ihan yhtä vähän nurmi valittaa talvelle tästä seikasta.

Vaikkakin aurinko on poliittisesti korrektien viherpunapirtelöiden logiikalla "rasisti", miksi, se selviää tältä videolta.

Se on englanniksi, mutta pistän synopsiksen suomeksi heti sen alle - joka haluaa tietää yksityiskohtaisemmin asiasta, katsokoon videon kokonaan.



Synopsis:

- Jos sinun genetiikka ja ihopigmentti edustaa pohjoisten kansojen vastaavaa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä..) ei sinun kuulu asua tällöin liian lähellä päiväntasaajaa. Tämä on UV-säteilyyn liittyvä seikka. Tällöin näet palat turhan helposti. Tämä ei ole mitään rakettitiedettä, vaan jokainen kesän ruskeanpunaisen densorusketuksen ihoonsa polttaneen suomalaisen itse tekemä havainto - jo meidän leveysasteillamme!

- Toinen pointti on vähemmän poliittisesti korrekti, mutta aivan yhtä olennainen. Se merkitsee siis sitä, että jos päiväntasaajan seuduilta kotoisin olevat, tummemmat ihmiset, siirtyessään liian kauas alkuperäisiltä asuinseuduiltaan, joutuvat myöskin ongelmiin. Heidän fysiikkansa on suunniteltu siten, että heidän kuuluukin olla auringossa ja sietää sitä eri tavoin kuin vaikkapa meikäläiset. Mitä tapahtuu jos tämä järjestys sitten rikotaan? He saavat aivan liian vähän D-vitamiinia luontaisesti! Heidän ihonsa eivät pysty ottamaan sitä näillä leveysasteilla kuten meidän ihomme.

Melko kirjaimellisesti monikulttuurinen tuonti on haitaksi terveydellemme, sillä aurinko käyttäytyy rasistisesti!

Nyt, Täydellinen Järjestelmä ei erottele ketään rodun perusteella. Mutta se on kansallismielinen järjestelmä, ja ei usko kulttuurien sekoittamiseen nihilismin (moniarvoisuuden seuraus) keinoin, mitä moderni järjestelmä harjoittaa. On oltava pääsääntöinen kantakulttuuri, joka on ylitse muiden jotka ovat sen rinnalla ns. vieraita kulttuureja. Mistä tämä artikkeli onkin osoitus, on edellä mainitusta asiasta. Ei niinkään mistään rotukysymyksestä, vaikka sen tuoman esimerkin avuin saimmekin tätä kulttuurikysymystä havainnollistettua.

Se että kulttuuria rikastaessa yleensä on ongelmana se, että asioita yritetään yhdistää ja sekoittaa, melko huonoin lopputuloksin. Eli Fundamentin teesinä onkin että kulttuurien pakonomainen ja idealistinen sekoittaminen on harkitsematonta ja ei suositeltava tapa auttaa, vaan että apu pitäisi suunnata suoraan sen kansan pariin jota pyritään auttamaan. Jos mahdollista, riippumattomana tämän maan mahdollisesti korruptoituneesta hallituksesta ja vieläpä siten, että kansalle pyritään opettamaan keinoja selvitä, antamalle heille tähän avun lisäksi tukea. Esim. Luterilaisen kirkon ulkomaanapu olisi tässä erinomainen toimija (muutenkin kirkon olisi lunastettava paikkansa jyrkällä päättäväisyydellä sen sisälle luikerreleita hajottajia ja itsekkäitä tyranneja vastaan, samalla keskittyen eri tasoilla hyväntekeävisyyden harjoittamiseen - sen sijaan että se järjestäisi keräyksiä hyväntekeväisyyteen, sen pitäisi leipäpappien palkoilla maksaa nekin kulut).

Toinen pointti tässä on siinä minkä jo muinaiset taolaiset havaitsivat: ihmisten on parasta nauttia paikallisia ja kauteen sopivia ruokia. Modernina aikana tämä on erityisten olennainen havainto. Eräs aika hyvä esimerkki kapitalismin ja massakontrollin aseiden iskevyydestä on tämä superruokatrendi. Meille ollaan valmiita roudaamaan lentokonelasteittain torjunta-aineita sisältävää luomusuperruokaihmegojimacatofua, vaikka meillä on vastaavia tuotteita luonnonvaraisina. Tämän sivistymättömyyden voidaan sanoa johtuvan siitä että ihmiset ovat kiinnostuneempia trendeistä ja muodeista, kuin siitä miten asiat toimivat; siitä että pistetään raha kiltisti sinne minne markkinamies sen haluaa (tietysti, on myös jotain tuotteita jotka ovat vaikeammin saatavia, mutta kalliita. Tällöin taas tulee muistaa Täydellisen Järjestelmän Maataloustuotantoreformin ideat, joissa valtion avulla eettiset ja luonnonmukaiset vaihtoehdot saadaan kansan saataville).

Allekirjoittaneen tämän kesän trendinä on muuten olleet lehdet. Esim. koivunlehdistä saa mainiota smoothieta tai teeainesta. Vielä pitäisi poimia nokkosia. Se koivunlehtein kanssa tuottaa eriomaisen, puhdistavan yhdistelmän. Puhumattakaan sitten mitä kaikkea kivaa saa juurista, mutta nyt siihen artikkeliin:

Suomen luonnossa on paljon superruokaa

Tästä tulemmekin takaisin siihen pointtiin, että vaikka xenofilia onkin moderni, poliittisesti kyllästtetty muotivirtaus, on itse asiassa xenofobia sittenkin terveempi vaihtoehto.

Tai sanotaanko näin, että ihmisen mieli on luontaisesti utealias ja tuntee vetoa tuntematonta kohtaan, mutta toisaalta menee sitä kohden mikä on sille tuttua. Tämän terve balanssi on säilytettävä että kansa pysyy harmoniassa. Täydellisen Järjestelmän teoriassa on havaittavissa että monesti se toimii mikromuodossa mikä toimii myös makromuodossa.

Jos psykologiassa myös on käsitettävissä rajat, jotka ovat yksilön kypsyyden merkkinä, on parasta jos yksilöllä on terveet ja joustavat rajat. Heikot rajat edustavat epäilemättä sairaalloista viehtymystä kaikkeen vieraaseen, ja siihen mikä ei edusta omaa itseä, tuloksena voi olla pahat identiteettiongelmat ja niiden oireilut. Liian jäykät, eli paksut rajat taas meinaavat tietysti änkyrärasismia, sitä että rajat suljetaan täysin ja tukehdutaan niiden sisäpuolelle. Kun taas joustavat, terveet rajat ovat sellaiset joista hajottava aines jää ulkopuolelle mutta että silti kommunikointi ja transaktiot ulkopuolen kanssa sujuvat.

Eihän toki Täydellinen Järjestelmä, vaikka se kansallismielinen onkin, luule että Suomi olisi maapallon ulkopuolinen tai vaikkapa täysin ilman vaihtoa toimeentuleva maa, mutta se ei myöskään usko siihen että itsenäisyydestä luovutaan ja että maan "ovenkahvan" tulisi olla sen ulkopuolella (kuten kulttuurinrikastajat niin kovasti haluavat - agendanaan kansallisvaltion hajottaminen ja hallitseminen, ja lopullinen liukeneminen pois olemassaolostaan).

Tässä voidaan sanoa Täydellisen Järjestelmän erään moton sanoin:  

Aloita ensin itsestäsi, sitten lähimmäisestäsi ja sitten kansastasi.

Yksinkertainen tapa havainnollista sitä on se lentokoneen ohjesääntö, jonka mukaan hätätilanteessa sinun on ensin laitettava katosta putoava nasse omalle naamallesi, ja sitten vasta vierustoverisi. Jokainen voi miettiä miten paljon siitä on apua jos pujotat kyseisen apuvälineen tajuttoman vierustoverisi kasvoille ensin.