tiistai 30. huhtikuuta 2013

Valtio Joka Oli Hukassa Viinan Kanssa

On nimeltään Suomi.

Kyse on viimeaikaisista uutisoinneista.

Olen epäilemättä käsitellyt tätä asiaa ennenkin, mutta lieneekin paikallaan katsoa asiaa uudestaan, sillä onhan kohta vappukin - tuo työmiehen lauantain vuotuisjuhla.

Ensinä luin siitä, miten eräiden mielestä paras ratkaisu olisi hintojen nostaminen.

Seuraavaksi tuleekin uutinen, jonka mukaan Altiasta toivotellaan, että pitäisi asetella tuontirajoja, jotta viinaralli loppuisi - kansanhuvi, joka johtuu yksinomaan hintojen nostosta!

Tämä asetelma toimii yhtä hyvin kuin "kakkosolut" (ka-zing!).

Voi voi kun ei taas oikein hallintoelimissä raksuta.

Mitä tulee hintojen nostoon, niin se, että alkoholista tehdään rikkaiden etuoikeus, saa perheensä ruokarahat juovat vanhemmat vain tokaisemaan: "Tästä eteenpäin muksut me syödään sitten vähemmän."

Se, jos moni vetää vintin pimeäksi ei kerro juurikaan muusta, kuin siitä että vaihtoehdot ja elämän muut ilot on minimoitu; mikä eduskunnassa rikotaan, se baareissa jälleen yhteen kootaan. 

Tällöin tietysti päättäjät ajattelevat, että voivat holhoamisella siivota tuon myös osaltaan itse aiheuttamansa/ylläpitämänsä epäkohdan pois. Näin tulee napakka valtatrippi, yhdistyneenä illuusioon toimivista ratkaisuista. Ei hyvä, kuten holhous muutenkaan ei juuri koskaan ole hyvä asia.

On tiedettävä, että jos viinit tuotaisi maitokauppoihin ja hinnat pudotettaisi kilpailukykyiselle ja markkinoiden sallimille tasoille (tästä lisää myöhemmin), niin todennäköisesti siitä tuleva kulutuspiikki olisi vain hetkellinen. Ei yksikään happo eikä normaalikaan käyttäjä voi juoda määräänsä enempää. Kulutus palaa lopulta vakioksi, ja jos se kasvaa, johtuu se luultavasti ns. eurooppalaistumisesta. Sillä silloin jos esim. viinit tulevat oikeaan hintaluokkaan, ei kansa enää käyttäydy kuten se on ehdollistettu: katsomaan jokaista alkoholijuomaa suhteessa viinapulloon joka on juotava ahneesti. Tähän ilmiöön lienee syynä "mitä isommat edellä, sitä pienemmät perässä", sillä viralliset tahot esittävät kaiken alkoholin käytön aina viinapulloissa, mikä on väärin. Ihmiset ostavat eri juomia, eri tarkoituksiin, jopa erilaiseen juomistyyliin. Tällöin maitokaupoista saatavat viinit voisivat nostaa kulutusta, ei sillä, että joku keskiluokkainen perhe alkoholisoituisi kuten jossain brittiläisen sketsisarjan sketsissä, vaan siksi että he huomaisivat että viiniä voisi käyttää myös ruuan kanssa tai muuten sivistyneesti. (Ei, eikä se muuttaisi heistä alkoholisteja, sillä alkoholismi on jo yksilöllä joka on alkoholisti, ja se aktivoituu viinanjuonnilla, mutta se ei ole tauti joka syntyisi viinasta kenelle tahansa. Muutenhan tämä mainitsemani keskiluokkainen perhe olisi jäänyt deekkikselle jo aikaa sitten esim. jouluna, nautittuaan hienostuneesti kinkun kanssa lasillisen italialaista punaviiniä).

Erittäin hyvä juttu viineistä on muuten seuraava, joka paljastaa sen että meille juotetaan kuraa, ja sanotaan kuin lapsille, joita silitetään päästä: "Juo ja maksa kiltisti. Se on ihan hyvää."

Halvalla hyvää viiniä Alkosta?


Suomalaisia on peloteltu, että jos kauppa vapautettaisiin, valikoimat kutistuisivat ja tarjolle tulisi entistä enemmän ”supermarketviinejä”. Tosiasiassa tällaisia viinejä ovat kaikki Alkon halvimmat viinit. Halvasta viinistä tuottajan osuus on mitätön ja viinin laatu sen mukaista.
Miten Alkossa myytävän viinipullon hinta sitten muodostuu? Otetaanpa esimerkiksi halvimpaan hintaluokkaan kuuluva, hyllyssä noin 6 euroa maksava viinipullo.
Siitä arvonlisäveron osuus on 1,14 euroa. Alkoholijuomavero, pakkausvero ja panttimaksu tekevät yhteensä 2,42 euroa. Alkon kateprosentti viinille on 52, josta tulee 0,93 euroa.
Kun vielä vähennetään pullon kierrätysmaksu ja Alkon jakelukustannukset, yhteensä 0,42 euroa, jää ostohinnaksi 1,2 euroa. (Esimerkissä on oletettu myyntimäärän olevan 5 000-50 000 pulloa.) Tässä hinnassa on jo mukana viinikauppiaan kate, joten todellinen tuottajahinta jää alle 1 euron pullolta

Muistan kun reissasin euroopassa, niin saatoin huomata miten esim. Hollantilaisessa natsimarketissa myytiin ranskalaista punkkua 1,5€ per pullo. Mutta Suomessa, jossa uskotaan holhoukseen, ei näin voida tehdä, sillä onhan euroopan esimerkki osoittanut että maamme häppäilykulttuuri johtuu hinnoista ja helposta saatavuudesta?

Onhan se nyt selvä, että ei mitään viinikulttuuria voi tulla jos hinnat on moninkertaiset jo näiden halpojen pöytäviinienkin kohdalla. Koko juomiskulttuurin historia ulottuu aikoihin kun kieltolain aikaan porukka oppi, että juoma on harvinainen, kielletty hedelmä, ja sitä piti juoda täyttäen kaksi ehtoa: 1. sen piti olla väkevää 2. sitä piti juoda paljon. Tälle oli oma termikin "valmennus", mitä harrastettiin kun kiskottiin lantattua pirtua ennen kun mentiin istumaan iltaa kahvilaan tai ravintolaan. Siellä se sitten heilahti hattuun.

Eipä ole ne tavat muuttuneet kyllä yhtään.

Voimmekin tulla siis lopputulemaan, ettei suomalaiset sinänsä ole viinan kanssa hukassa. Meidän valtiomme on se joka on sen kanssa hukassa, sillä se toteuttaa sitä Einsteinin toteamaa mielenvikaisuuden määritelmää, joka myöskin päänsä seinään hakkaamiseksi voidaan kutsua: Hullun määritelmä on se, että jatkaa saman asian tekemistä, mutta odottaa erilaista lopputulosta. 


PS- Minä en kannata sitä yhteiskunnan trendiä, jossa päihteet on lieventävä asianhaara, vaan sen pitäisi tuoda kaksinkertainen rangaistus. Toinen teosta, toinen siitä että on saattanut itsensä alttiiseen tilaan. Tämän sanon siitä huolimatta, että kannatan alkomahoolin vapauttamista (hinnat euroopan tasolle, viinit maitokauppaan). Kyse on balanssista, ja holhouksen keventämisestä tasolle: aikuinen.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti