keskiviikko 14. syyskuuta 2022

Punarouvain taisto hoitajakysymyksessä, mutta kumpi petkuttaa? (Sekä eräs häiritsevä yhtäläisyys)

Joskus allekirjoittanut ounasteli, että eduskunnassa tullaan tappelemaan kuin kanalassa, mitä tulee tähän kokoonpanoon. No, nyt siellä on kuin onkin pienimuotoinen höyhentäminen käynnissä. 

Tällä kertaa tapellaan siis hoitajien puolesta tai heitä vastaan - riippuen näkökulmasta. 

Mutta kehen tässä pitäisi luottaa? Vasemmiston Anna Kontulaan, vaiko demariinien Sanna Mariniin - maamme Antoinetteen?

Mitä tulee näihin kahteen, on valinta helppo, ja kuten upotekin asian ilmaisee, on Kontula se luotettavampi näistä. 

Sanna "jauhososialisti" Marin on ennen kaikkea joko opportunisti tai "kaveriporukan" mukaan mukautuva. Kontula puolestaan on se, jolla on suurempi painoarvo aatteelle kuin sille, että miten saa pysyttyä mukana - hinnalla millä hyvänsä. 

Tätä allekirjoittanut ei kirjoita minään Kontulan fanina, vaan tämä on se objektiivinen katsanto, minkä allekirjoittanut antaa siitäkin huolimatta, ettei ole kommunisti tai joidenkin muiden Kontulan kannattamien asioiden kannattaja. 

Fakta nyt kuitenkin on, että periaatteen ihminen, joka ei pelkää kävellä vastavirtaan, nyt todennäköisemmin on luotettavampi, kuin se joka on selvä opportunisti, jolle tärkeintä on status ja muut palkinnot joita opportunisti pyrkii pelillään voittamaan. Marinillahan nyt on kehityskaari tosiaankin kansainvälisen kapitalistin vastustajasta edennyt globalistisen eliitin juoksutytöksi. Kun vielä oltiin rividemareita, olivat kannat antielitistisiä, mutta nyt kun ollaan demariinien kuningatar Marin Antoinette, ovat jututkin sen mukaiset. EI ole edes mitään ongelmaa kieltää edes sitä perinteistä työväen asetta, tavalla mikä saa porvarinkin kyynelehtimään ylpeyden kyyneleitä (kokoomuslaisten lempipuolue hallitukseen olisi demariinit, eikä ihme).

Vaan, on tässä muutakin taustalla kuin pelkkä opportunismi. 

Näet, jos Sanna nyt tuntuu kovin epädemarilta, niin se ei ole laisinkaan sattumaa. 

Kun katsomme seuraavaa vaalikoneen pohjalta valmistettua katsantoa siitä, mikä on naislapsihallituksen kärkikolmikon todellinen puolue, saamme vastauksen kysymykseemme: Marin on yhtä vähän demari, kuin ne kaksi muuta, mutta yhtä paljon feministi! (Tämä on se häiritsevä yhtäläisyys).

Todellakin, Ohisalo, Marin ja Andersson ovat kaikki ensisijaisesti feministejä ja heidän puolueensa on feministipuolue - kyllä, juuri se seinähullujen kissatätien marginaalipuolue. 

Heti seuraavana näillä kurjilla tulee vihervasemmistolaisuus. 

Tämä selittää aika paljon, miksi asiat ovat kuten ovat. 

Myös tästä ilmiöstä Fundamentti on tiedottanut, eli siitä miten vanhavasemmistolaisuus on jäänyt näiltä taakse, ja tilalle tullut vihervasemmistolaisuus. Kontula on kommunistina lähempänä sitä vanhaa vasemmistolaisuutta, jossa vielä pääasiana olivat työläiset ja vähäosaiset. Vihervasemmistolaisuus on aatteekokonaisuutena globalitisen takapirun - kansainvälisen eliitin - vasen siipi, jonka primäärit tavoitteet ovat myöskin sen mukaisia, ja joka kyllä tinkii entisistä periaatteistaan, jos ne vain seisovat tämän uuden suunnan tiellä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti