Totuus Antikristuksesta - vai antikristuksista?

Seuraavaksi vuorossa odotettu ja pelätty ketku nimeltä Antikristus. 

Tämä on taas kerran yksi pinttyneistä harhaopeista, joka on Raamatussa yllättävänkin erilailla kuin vanhinten perinnäissäädöksissä. 

Etenkin vapaasuuntaisessa kristillisyydessä on vahvasti läsnä tämä osa-raamatullinen Antikristus-oppi. Se mainitaan vain yhdessä kirjassa Raamatussa, yhden kirjoittajan toimesta (Johannes), joka ei mainitse sitä edes Ilmestyskirjassa toistamiseen. Mutta sitä lätkitään sielläkin sinne sun tänne.

Lienee selvää, ettei se voi olla jokainen noista, eikä sen olemus ja tulemus ole selvä. 

Sylttytehdasta jäljittäessä, dispensationalismin keksijöiden/kehittäjien ja propagoijain John Darbyn ja CI Scofieldin erittäin kyseenalaiset kommentaariraamatut ylläpitävät osaltaan myös tätä kyseenalaista opetusta. Darbya, joka on siis Scofieldin "opettaja"/esikuva muuten on pidetty teosofisympatisoijana, ja hänen raamattunsa ei ole vain "käännetty" (väännelty) vastaamaan hänen oppejaan, mutta se myöskin sisältää teosofista terminologiaa. Mielenkiintoista - näiden sankarien mukaan esim. Jeesuksen sovitus oli hänen suunnitelma B, ja juutalaiset eivät tätä kyseistä sovitusta edes tarvitse. Ja näitä eksyttäjiä itseään puhdasoppisimpina pitävät kristityt sitten ylistävät? 

No, tämän eksytyksen aika on tämän myötä ohitse. Nyt tiedätte!

Vaan, jatkakaamme!

Antikristuksen identifioiminen yhdeksi ihmiseksi on viattomimmillaankin luultavasti vain jäänne protestanttien retoriikasta, jossa paavia kutsuttiin sillä nimellä. Osa ei tarkoittanut sitä edes kirjaimellisesti. (Vapaat suunnat kehittyivät protestanteista/kasvoi rinnalla). 

Mutta mitä Raamattu sanoo antikristuksesta? 

1. Se on jo täällä (kuten viimeinen aika) - se EI ole vasta tulevaisuudessa!
2. Kyseessä on useita, ei vain yksi.
3. Ne ovat lähteneet (ALKU)KRISTITYISTÄ - mikä hätkähdyttävä kohta, eikö.
4. Kieltää Isän ja pojan.

Katso itse jos et usko:

Oppitunti jatkuu välittömästi, se jolla on korva kuulkoon! 

Mikä on Antikristus? Tai, antikristukset. RAAMATUN, ei isien perinnäissäädösten mukaan.

Se kiistää ed.kohtien ohella Kristuksen tulon lihaksi.

+ Muistutus, siitä, että se oli/tuli jo 2000 vuotta sitten.

Lopuksi vielä spekulaatiota, kahdella hypoteesillä. 

Koska ne ovat lähtöisin (alku)kristityistä, on siinä johtolanka.

1. Ne on langenneen luonnon henkiä, joka vastustaa pelastusta (Lutherin teorian mukaisesti). Mutta uskossa ne ajetaan pois.
2. Kyseessä oli gnostilaiset. 

Kohta 1. ei kaipaa lisäselvityksiä. Mutta avataan kohtaa 2.

Gnostilaishypoteesi.

1. Gnostilaisia ei tuolloin kutsuttu vielä tuolla nimellä. Ne olivat kristittyjen seassa, "kristittyjä".
2. Ne lähtivät omille teilleen, pois "joukostamme".
3. Ne eivät tunnustaneet Jeesuksen ja Isän suhdetta. Näet, niille VT:n Jumala (Isä) oli demiurgi - paha, tai taitamaton jumaluus, joka vain luuli olevansa Jumala. Gnostilaisen jumala oli Monad. Jeesus sen lähettiläs, aioni, jumalainen, mutta ei jumala. Jeesusta he pitivät VT:n Jumalan vihollisena. 
4. Ne täyttivät sen tunnusmerkin, jonka mukaan antikristukset kiistävät Kristuksen tulleen lihaan. Todellakin, tämän harhaopin nimi on monofysismi. Gnostilaisille materia oli pahaa, ilkeän Demiurgin luomus. Näin Jeesus ei ollut heidän mukaansa lihallinen, vaan vain niin luultiin 
5. Antikristus tarkoittaa niin Kristuksen vastapoolia, mutta myös korvaajaa. Eli, jälkimmäisessä tapauksessa he asettivat oman käsityksensä oikean käsityksen tilalle; Kristus oli heille lähinnä gnosiksen tuoja (se on muuten raamatullinen sana, mutta merkitys lienee eri). 
6. Paavalin mukaan ne, jotka saarnaavat eri evankeliumia (hyvää sanomaa) kuin he, ovat kirottuja. Alkukielellä se oli "karkoitettuja" (anathema). Eli, alkukristityistä erotettiin porukka, jolla oli oma versionsa evankeliumista.