Mitä minä sanoin: Tinder on naisille dopamiinikoukku, miehille loukku

Midas muutti kullaksi sen mihin koski, hänen naisversionsa paskaksi

Tämä aiempi Fundamentin kirjoitus on nyt todistettu osaltaan seuraavassa kolumnissa.

Sisko Savonlahden kolumni: Tinder-limbo sai minut vihaamaan itseäni – ja muita

"Itse vietin vuosia Tinder-limbossa. Haalin matcheja dopamiinipäissäni ja ajattelin: Tällä kertaa minä onnistun! Maksimoin tapaamieni ihmisten määrän. Laajensin Tinderin ikähaarukkaa. Venytin kilometrejä, joiden säteeltä ihmisiä hain"

Jos siis miehet saavat dopamiinikiksinsä pelaamalla videopelejä (tai pornosta), tekevät naiset sen pelaamalla ihmisiä. Se on antisosiaalista, jopa sosiopaattimaista käytöstä.

Tästä syystä hommat menevätkin pieleen, sillä seksuaalinen vapautuminen johti hypergamiaan, ja pariutumisen kapitalismiin. Tällöin kullikaruselli on yleinen, ja siihen ei ole asiaa kuin vain top 10% miehillä - tarkalleen ottaen, hypergamiakulttuuri ei ole muuttanut naisista huoria, vaan pihtarihuoria (eli huoraaminen tapahtuu huomion saralla jokaiselle miehelle, mutta seksin saralla vain itseään tasokkaammille - "koska olen sen arvoinen"). 

Tämän narsistisen pelleilyn johdosta sitten ihmetellään, miksi syntyvyys laskee ja miehiä.ei enää kiinnosta. Miksi kiinnostaisi? Tyhjän saa pyytämättäkin.

Kapitalismi on aina etuoikeutettujen juhla - muodossa kuin muodossa

Vallankumous syö lapsensa

Lisäksi, myöskin naiset kärsivät tästä - kuten kolumnissa sanotaan. Tämä on osana isompaa ilmiötä, jolloin aikana kun nainen on "tasa-arvoisempi" (lue: etuoikeutetumpi) kuin mies, ovat naiset samalla onnettomampia, lihavampia ja nirsompia kuin koskaan. Tämä ahneuteen ja narsismiin perustuva naisten vapautuminen on todellinen lose-lose-diili. 

Mainittakoon vielä se, että yhä enemmän pariutuminen on siirtynyt verkkosovelluksiin, jolloin naisten tapaaminen ja niiden kanssa pariutuminen spontaanisti tavanomaisessa sosiaalisessa tilanteessa (tuttavapiirissä, töissä yms.) on yhä harvinaisempaa - se on se paikka, jossa valtaosa pariutumisesta on tapahtunut tähänkin mennessä, ja toki tapahtuu yhä, mutta harvenevissa määrin. Ero nykyisin vakiintuneisiin pariutumismenetelmiin näissä nykyisissä on siinä, että nykypäivänä pariutuminen korostaa sekunnin aikana syntyvää lihallista reaktiota (tinder ja baarikohtaaminen), sen sijaan että kaksi ihmistä tutustuttuaan alkaisivat vähitellen tykkäämään toisistaan. Ainoa toivo onkin, että mies löytää jonkun kunnollisen naisen, jonka aivoja megakorporaatioiden algoritmit eivät ole mädättäneet.

Haastavaa se kyllä on. Naiset ovat aikuisia lapsia, ja naisten vapautuminen tarkoittaa silloin sitä, että ne ovat lapsia joilla ei ole rajoja - tällöin opitaan vasta kun tulee pipi, jos silloinkaan. Mies kun on luonnollisesti joka on nämä naiselle osoittanut. 

Lue myös: Tinder-efekti - Lue Syy Miksi Pariutuminen On Yhä Vaikempaa