Ja koska on Donald Trumpin valtaanastujaisen päivä, mikä ei juurikaaan kommentaareja kaipaa, on se hyvä aasinsilta ja peruste tälle vuoden avaustekstille.
(Nyt, jos haluat juhlistaa Donald Trumpin valtaanastujaisia MAGA-vaatetuksella, niin ilmoitettakoon nyt tässä yhteydessä, että XeimianDesigniin on tullut taannoin uunituore Make America Great Again ja Make Finland Great Again-päähinemallisto, suoraan uunista! Malleja on aina kausituoteista kuten tonttulakit, lippiksiin kuin myös myös vuodenaikaan sopivasti pipoihin!)
Johdanto
Aiheena on nimittäin alfauros. Kyseessä on yleensä urbaaniin legendaan verrattava käsite, johon liittyy monia väärinkäsityksiä, sillä on epäselvää istuuko koko käsitys edes ihmisten maailmaan, samalla kun eläinmaailman tutkimukset aiheesta ovat joutuneet monien korjailujen ja väärinkäsitysten kohteeksi.
Syy, miksi Donald Trump liittyy tähän, on siinä että hän edustaaa sitä mikä voisi olla ihmisten maaailman alfauros. Tosin kuin yleensä käsitetään, tarkoittaa alfauros erityisesti siis joukon johtajaa, status-miestä toisin sanoen. Se, mikä yleensä käsitetään ihmisten maailman alfaksi on sigma-mies (näitä kreikkalaisen kirjaimiston pohjalta nimettyjä kirjainmiehiä kun kerran löytyy enempikin), ainakin kun puhutaan muista kuin oikeista johtajista, joilla on statusta.
Katsotaanpa hieman tutkimuksia aiheen tiimoilta.
Susitutkimus
Kaikki alkoi kuuluisasta susitutkimuksesta. Kyseinen tutkimus tehtiin vuonna 1940 Baselin yliopistossa Rudolph Schenkelin toimesta, vankeudessa olevilla susilla. Tällöin monet havainnoista syntyivät, joiden perusteella alfauros omaa korkean kilpailuvietin ja voitettuaan muut, pääsee parittelemaan naaraiden kanssa. Tähän perustuivat monet nykyisistäkin käsistyksistä, mitä tulee alfoihin. Seuraavana L. David Mech, amerikkalainen tiedemies, kirjoitti kirjan nimeltä The Wolf. Tämä tapahtui 1970. Hän laajensi Schenkelin tutkimusta ja popularisoi idean alfa- ja beta-urosten sekä johtajan ja alaisten sosiaalisesta dynamiikasta susilaumoisssa. Molemmat tutkijat olivat yhtä mieltä siitä, että alfat olivat niitä jotka olivat dominantteja, aggressiivisia ja väkivaltaisia, ja jotka eivät epäröineet käyttää näitä ominaisuuksia tullakseen lauman johtajaksi.
Tästä myös lähtivät liikkeelle modernit, populaarikulttuurin käsitykset asiasta.
Vaan, mitä tapahtui kun tutkimus toistettiin luonnossa ja villisusilla? Eli mikä on orgaaninen totuus synteettisen sijaan?
Selvisi että sudet ovat hyvinkin monogaminen laji, jotka muodostavat "ydinperheitä", mikä puolestaan kumoaa tämän käsityksen villistä ja väkivaltaisesta alfasta joka tappelee ja parittelee ympäriinsä. Kyseinen käytös on tämän löydöksen perusteella ainostaan poikkeustilakäytöstä - ihan kuten ihmisten maailmassa voidaan havaita se, että jos normaalisti perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, niin silloin kun yhteiskunta on tuhoutumassa myös rappio nousee ja synnyttää oheistuotteinaaan tätä syöksykierrettä edistäviä lieveilmiöitä. Tuoko tämä mieleen mädättäjien pirulliset juonet, etenkin tälläisenä aikana kun meitä aivopestään kyseisellä alfamääritelmällä ja perhettä pyritään tuhoamaan esim. feminismin muodossa?
Ei siis ihme, että feministit sekoilevat hysteerisinä ja huutavat patriarkaatti nimisestä salaliitosta. Nimittäin, susien perhesysteemi tukee ns. patriarkaalista kehitystä ja osoittaa sen toimivuuden, siinä missä yhteiskunnan ja kansan mädättäjäbakteerit, vapaat radikaalit, puoltavat luonnotonta ja tuhoisaa degeraatiota.
Nimittäin susipariskunta omaa sukupuoliroolit, joita sitten käytetään hyväksi pentuja kaitsiessa. Alfat toisin sanoen määräytyvät perheiden kautta, jolloin "iskäsusi" on alfa ja pesueen pää, siinä missä "äiskäsusi" on alfanaaras, joka taas on pesueen naaraiden hierarkiassa ylimpänä. Näin ollen alfa-status määräytyy "patriarkaallisesti", sillä olemalla pentueen patriarkka, on uros myös täten sen alfa.
Entä aggressiivisuus? Yellowstonen luonnonpuiston susitutkija Richard McIntyre on vahvistanut sen, että kahdenkymmenenvuoden aikana hän ei ole nähnyt alfan käyttäytyvän aggressivisesti omaa laumaansa kohtaan kuin erittäin harvoin. Sen sijaan ne voivat "leikkitapella" pentujensa kanssa, ja antaa niiden voittaa. Todellinen aggressivisuus tulee esille vasta silloin, kun heidän omaa laumaansa uhkaa jokin ulkopuolinen taho. Samoin, jos vieras alfa tulee vastaan ja haastaa, tällöin näytetään kuka on pomo. Sama pätee omaan ympäristöönkin. (Luonnossa betat ovat niitä, jotka pyrkivät haastamaan alfaa, näin yleisesti ottaen).
McIntyre onkin määritellyt, että alfan käytös on pikemminkin rauhoittavaa ja itsevarmaa, jolloin toimitaan kun on sen aika, sen sijaan että oltaisi kuten sanonta sanoo "räyskyttävillä pikkupiskeillä on kaikkein kimein ja voimakkain ääni".
Vaikkakin nykyisin harhakäsitykset ovat jääneet elämään, tiedepiireissä niitä on ryhdytty jo korjaamaan.
Herääkin siis kysymys, että antavatko mädättäjät tälläisen perhekeskeisen ja jopa isänmaallisuutta vahvistavan tiedon tulla esille? Tilanne on se, että meillä on turhautuneita, raivoavia ja harhaanjohdettuja betoja yms. larppaamassa alfaa, samalla kilpaillen toisten miesten kanssa yhteistyön sijaan sekä "itsenäisiä ja vahvoja naisia" joilla "ei ole aikaa perhettä ja miestä varten" kilpailemassa työelämässä miestä vastaan, on se ihan liian hyvä kombo yhteiskunnan totaalisessa tuhossa ja subversiossa, joka aloitetaan perheyksikön tuhosta. Onhan vallitseva harhakäsitys ihan omiaan pitämään yllä "hajota ja hallitse"-strategiaa, eikä feministinen syöpä joka tekee keskivertomiehestä yhä enemmän riistetyn, auta yhtään asiaa.
Vaan, entäs ne naiset?
Alfa ja naiset
Totta, naiset etsivät rahan, statuksen ja ulkonäön lisäksi myös joissain tapauksissa ns. jännämiestä (nettislangista lähtöisin oleva nimitys miehestä joka on naisesta "jännittävä" sillä tällä miehellä on olematon impulssikontrolli, emotionaalinen kehitys 6 vuotiaan tasolla, ongelmia päihteiden, rikosten ja väkivaltaisuuden kanssa, eli paikottain kyseessä on pitkälti modernin naisen miespuolinen versio - lue myös Urbaaanin sanakirjan kuvaus tästä klikkaamalla)
Esim. Breivik on varsinainen sydäntenmurtaja, ja ehta jännämies, joka saa kosio- ja rakkauspostia säkkikaupalla linnaan, samalla kun kun kiltit ja kunnolliset miehet saavat osakseen vain feministien masinoimia lokaamiskampanjoita.
Ensinäkin, avataksemme lisää tätä käsitettä, on mainittava että myös "jännämies" on eräänlainen status. Hyvinkin tärkeä sellainen, jos kyseessä on ns. vankilabändäri. Se on tällöin ehkä se tärkein mahdollisesti status.
Toiseksi, syynä tälle on myös naiseuden primitiivinen ja pimeä puoli, jota myös pahuudeksi kutsutaan; nainen haluaa levittää pahaa ja olla sen rohkaisijana. Kuten tiedämme, naiset palkitsevat seksillä ja sen odotuksella miehiä, ja vain naisen teot merkitsevät loppupeleissä, eivät sanat. Jos hän siis saa aikaan pahojen miesten palkitsemistta ja lisääntymistä seksillä, se on myös ollut hänen intentionsa. Jos taas se ei ole ollut hänen intentionsa, on hänet asetettava tällöin holhouksen alaiseksi, sillä hän totisesti on vaaraksi itselleen ja ympäristölleen.
Niinpä, jos naiset pääsevät määrittelemään alfan, olisimme taas kerran lähempänä sitä dystopiaa, millaisen naiset loisivat yhteiskunnasta jos heille annettaisi siihen valta.
Ideaaleimmassa tapauksessa ne todelliset alfapiirteet, jos nyt niitä koskaan on ihmisellä ollut, on niitä joilla yhteiskunta pidetään oikeilla raiteilla. Tämä myös on eräs syy sille, miksi naiset ovat yhteiskuntaa ja elämää säilyttävä voima vain, jos mies on sitä johtava voima. Muuten naiseus tuhoaa itsensä ja toiset. Feminismi on liike joka on omistettu sille, että mustasta tehdään valkoista ja tähän pakotetaan jokainen mukaan, jopa liikkeen viholliset (miehet) huijataan siihen mukaan tukemaan sitä sen päämäärissä.
 |
| He hädin tuskin pystyvät peittelemään katkeraa inhoaan |
Niinpä naisten pariutusmiskriteerit ovat tänä katastrofaalisena aikana erittäin sekaisin ja oireellisia. Eikä ihme! Sillä ihan kuten käärme sai Aatamin ja Eevan potkittua pois paratiisista käyttämällä hyväkseen heikompaa astiaa, eli naista, niin samalla tavalla länsimaisten kansakuntien karkoitus paratiiseistaan tapahtuu; myrkytetään ensiksi naisen mieli ja pervertoidaaan naiseudelle ominaiset taipumuksen aina pahaan suuntaan.
Vaan katsokaamme seuraavaksi, mikä salaisuus liittyy tutkimusdatan mielessä jännämiehiin ja naisiin, jotka heitä suosivat.
Paljastuu seuraavaa:
Naiset joilla on kyseenalaisen elämän maine ja tausta, ovat tutkimusten mukaaan heitä, jotka suosivat stereotyyppistä alfaa, eli jännämiestä sekä tämän maneereja ja ominaisuuksia kuten väkivaltaisuutta ynnä muuta sellaista. Kyseessä on samainen aine ja samainen ilmiö, jonka mukaan naiset joilla on ennen avioliittoa monia partnereita, ovat naisia joiden kanssa liitto ei tule kestämään.(Lähteet: Olderbak & Figueredo, 2010; Bohner et al, 2010; Kirkpatrick & Davis 1994 ja Hall & Canterberry, 2011) Ongelmana vain on se, että feminismi promotoi tälläistä kehitystä, aina YH-äitiydestä ja rikkinäisistä perheistä, naisten yksilö- ja laumatasolla toteutettuun rappioelämään.
Jos ei siis puhuta miehestä jolla on statusta, niin minkälainen on mies, joka pääsee lähimmäksi alfa-statusta ja joka saa kyseisellä keinolla naisia jotka eivät ole tärähneitä ja vaaraksi itselleen ja lähimmäisilleen?
Vastaus on ns. arvovaltainen mies, siinä missä toista tyyppiä voidaan kutsua stereotyyppiseksi alfaksi (lue sigmaksi tai alfaa larppaavaksi betaksi) eli dominoivaksi tai jännämieheksi.
Arvovaltaista miestä tukevat tutkimukset, vieläpä kun näitä kahta tyyppiä on verrattu toisiinsa.
Tutkijoiden mukaan on miehillä yleensä ollut olemassa kaksi tietä sosiaaaliseen statukseen ja mahdolliseen suosioon. Strategiana on tällöin joko dominanssi tai arvovaltaisuus. (Klikkaa tätä lukeaksesi lähde ja tutkimus).
Lyhyesti ilmaistuna, mainitut jännämiesmaneerit ovat lyhyen tähtäimen strategia ja tie kyseenalaisten naisten luo, siinä missä arvovaltainen toiminta on puolestaan pitkällisen ja lyhyenkin tähtäimen strategia - kaiken lisäksi vieläpä toimiva sellainen, riippuen tietysti naisesta.
Arvovaltainen mies on monipuolinen, sillä hän omaa joustavuutta, ja hänessä yhdistyy assertiivisuus lempeyteen ja mukavuuteen. Tälläinen mies on hieman kuten kiltti ja kunnollinen mies, joka on oppinut pitämään puolensa (MGTOW- herääminen ja punapilleröittyminen).
Mikä silti jää ongelmaksi, ja vielä aika isoksi sellaiseksi, on se että mitä enemmän feminismi pääsee myrkyttämään naisia, sen vähemmän löytyy sopivia naisia ja sen enemmän suhteet tulevat olemaan joko hypergamisia joissa nainen nai aidon alfan* itseään korkeammasta sosioekonimisesta statuksesta, tai sitten hän ottaa mainitun jännämiehen. Mitä taas tulee arvovaltaiseen mieheen, niin kuten sanottua, hänen taktiikkansa toimii lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, mutta jos vastapari on sekaisin, on meidän turha ihmetellä miksi avioliitot päättyvät 50% tapauksissa eroon; arvovaltainen mies ei katsele sairasta naista, ja sairas nainen ei pysty ymmärtämään arvovaltaista miestä.
(Toinen ongelma mikä ei poistu, on se että tällä mainitulla aidolla alfa-statuksella* tarkoitetaan nimenomaisesti yhteiskunnallista statusta. Näin ollen ns. aito asia korvaa aina vaikutelmat. Eli Donald Trumpin larppaus ei tee sinusta vielä Donald Trumpia, joka on aito alfa. Jos tätä termiä voidaaan käyttää edes ihmisten kohdalla, siksi ainakin pariutumisessa olisikin parempi käyttää Seksuaalisen markkina-arvoteorian (SMAT tai MAT) mukaisia YTM-, ATM- ja KTM- määritelmiä (ylemmän tason mies, alemman tason mies ja keskitason mies), sillä ne kuvaavat tarkemmin sitä, kuka saa ja kenelle annetaan.)
Summa summarum
Vaikka Fundamentti on profiloitunut nimenomaan punaisen pillerin blogina, on tässä kirjoituksessa purppuran pillerin maku ja vaikutus. Voisikin sanoa, että miehet ovat jonkinlaisen kollektiivisen piilotajuntansa ansiosta vaistonneet sen mikä on pielessä ja astuneet oikealle tielle. Esim. MGTOW-liikkeen pohjalta ponnistava itsekehitys sekä irtisaunutuminen huijauksesta tai mahdfollinen NAWALT:in metsästys on parasta mitä moderni mies voi tehdä itselleen, sillä ilman statusta lähimmäksi alfan määritelmää pääsee mies joka kulkee arvovaltaisena omia teitään.
Samoin, jos naiset haluavat lopettaa kroonisen vinkumisensa siitä, mihin kaikki kunnon miehet ovat menneet, tulisi heidän hylätä feminismi ja ryhtyä tukemaaan miesten itsekehitystä sekä maskulismia. Näin miehistä tulisi sellaisia, joista naiset pitävät. Esim. naisten harrastama paskatestikulttuuri on tulosta feministisestä regressiosta ja se perustuu sukupuolten sotaan - kuten seuraava artikkeli antaa ymmärtää:
HS: Asiantuntija: miehistä on tullut väheksyvien naisten apupoikia parisuhteessa
Testaamisen taustalla ei ole se että sukupuolet tukevat toisisaan, vaan tuossa käytännössä jo lähtökohtaisesti ollaan sukupuolten sodassa, missä lähtökohta toista kohtaan on katala ja epäkunnioittava. (Mutta mikä mielenkiintoisinta, niin yleensä kyseisillä testeillä löydetäänkin juurikin jännämiehiä, ei muita. Sillä kunnolliset miehet eivät joko osaa tai halua lähteä kyseiseen l eikkiin mukaan,)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti