keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Miksi Ero On Miehille Vaikeampi Kuin Naisille? (Punainen vs. Sininen Pilleri)

Eilinen aihe paljasti sen, mikä oli samaan aikaan "ymmärrettävä" ja käsittämätön motiivi Ylivieskan kirkon polton taustalla; miehen sydämetön syrjäyttäminen lapsistaan ja naista suosiva erojärjestely.

Tässä psykologisessa artikkelissa selitetään miksi erot (käytännössä: miehen ja naisen) eroissa ovat niin murskaavia:

Why Breakups Can Be So Brutal


Joka on sellaisen kokenut, ymmärtää kyllä miltä se tuntuu, mutta tietysti sisäisesti  kuolleet feministit ja muut heidän kaltaisensa hörökorvat kieltäytyvät myöntämästä asiaa - heidän mielipiteellään ei tosin ole enää väliä, sillä tasa-arvo on alkanut valtaamaan alaa kansan keskuudessa, samalla kun massakontrollin aseiden tuottamat valheensa ja kulissinsa kaatuvat toinen toisensa jälkeen, eikä heille löydy enää höynäytettävää (valitettavasti ns. Virallinen totuus seuraa tässä kehityksessä "hieman" perässä).

Miehet ovat siis se jätetympi sukupuoli, kuin myöskin se joka joutuu olemaan 90-99% alakynnessä, mitä tulee valintaan ja seksuaaliseen valtaan.

 Tästä syystä artikkeli voidaan käsittää nimenomaan muodossa "miesten ja naisten erot eroissa".

Fakta:
50% liitoista päättyy eroon
80% naisten hakemina.

Naisilla on siis seksuaalinen valta, joten miehet ovat heidän armoillaan jo lähtökohtaisestikin.

Samoin, se joka päättää erosta, ei ole vain se jolla on valta, vaan myös aina se joka myös siitä vähemmän kärsii - jos kärsii ollenkaan.

Asia minkä tutkimus osoittaa, on sen että etenkin ei-persoonallisuushäiriöiset miehet, kiltit ja kunnolliset miehet, ajautuvat tästä naisten karusellikulttuurista   syöksykierteeseen, joka on tuhoisa kujanjuoksu, sillä ero aiheuttaa kaiken muun harmin lisäksi myöskin pitkällisiä säröjä omakuvaan ja  itsetuntoon. Ja koska elämme eräänlaisen itsetuntokultin alaisuudessa,  ei se ole mitenkään toivottava asia, sillä yhteiskunta vaatii että miehet ovat eräänlaisia terminaattoreita, jotka eivät koe minkäänlaisia tunteita, paitsi silloin tietysti kun nainen niitä haluaa - kyseessä on miehen esineellistäminen vastaamaan eräänlaista parisuhteen tai perheen käyttötavaraa ja status-symbolia. (Heti, jos mies osoittaa inhimillistä haavoittuvaisuutta, hän saa osakseen ryöpyn suolan hieromista haavoinsa ja muuta häpäisyä, joka myös tunnetaan nimellä shaming language. Kyseessä on klassinen taktiikka, jossa uhri häpäistään hiljaiseksi, niin kauan kunnes hän alistuneena vastaa kaiken olevan hyvin, aina kun sitä kysytään. Tämä on suurimpia virheitä mitä mies voi tehdä.)

Because rejections create these "realizations" about the self, entity theorists will also find themselves more negatively affected by break-ups:
It will take them longer to get over a rejection emotionally.They will also anticipate that their future relationships will turn out poorly now that this past relationship has led them to believe there’s something wrong with them.And they may avoid talking to their current partners about past rejections because they’re afraid that those conversations will reveal some fatal flaw (since the break-up itself must have been due to a fatal flaw).



Näin ollen voidaan perustellusti sanoa, että ne sarjamonogamiset naiset, jotka elävät sydämetöntä sinkkuelämää ("ratsastavat karusellilla"), ovat heitä jotka vaurioittavat vakavasti ympärillään olevia - etenkin heitä jotka on sinipilleröity feminismin toimesta olemaan aseista riisuttuja, kilttejä ja kunnollisia miehiä, jotka uskovat naisista vain ja ainoastaan kritiikittömintä hyvää. Se on synkkä paradoksi se. (Ns. punapilleröity kiltti ja kunnollinen mies, on sellainen joka on alkanut laittamaan hanttiin ja puhumaan miesten kärsimistä epäkohdista; hän saa taas naiset ja feministit näyttämään todellisen  luonteensa siten, että hänet yritetään häpäistä kuten edellä on mainittu, mutta myös mitätöidä "no ethän sinä sitten ollutkaan kiltti ja kunnollinen mies"-kortilla, mikä totta kai on ihan sama, kuin että sadistinen koulukiusaaja saadessaan turpaan, syyttää uhria siksi "todelliseksi syylliseksi" kun tämä kerran reagoi pahoinpitelyyn ja kiusaamiseen puolustamalla itseään.)

Klikkaa isommaksi
Joten, unohtakaamme feministisen yhteiskunnan sininen pilleri. joka syyllistää uhrin ja tekee tunteettomista ja tyhmistä "karusellinratsastajista" jonkinlaisen mittapuun; mustasukkaisuus, emotionaalinen tuska ynnä muut "negatiiviset tunteet" ovat kaikki täysin luonnollisia seurauksia, jos henkilö on todellisuudessa ollut rakastunut.

Joka väittää muuta, on sairas tai valehtelija.

Jos taas uskot niin ja syyllistyt sen pohjalta, sinut on aivopesty.

Näin ollen, kyseessä on eräs suurimpia yhteiskunnan epäkohtia, mikä vaikuttaa myös suoraan yleiseen hyvinvointiin. Siksi tämä moderni erokulttuuri tulisi ottaa jo vakavasti käsiteltäväksi ongelmaksi. Asiassa ei auta ainakaan  lisä-feminismi, vaan maskulismi. Se oli feminismi joka ensitöikseen loi pohjan tälle erokulttuurille "no fault divorcellaan", jossa ilman perusteltua syytä sai erota. Loppu on ollut alamäkeä.

Artikkelin ongelmana tosin on se, että se hieman edustaa kääntymistä tähän moderniin, sydämettömään suuntaan.

Mitä se meinaa, on silloin sitä, että esim. narsistit jotka selviävät erosta helpommin, ovat niitä jotka ovat "terveitä".

No, yhteiskunnallisesti monta narsistia samassa tilassa johtaa ylpeydellä hallittuihin ja äärimmäisen itsekäisiin ihmisiin, joiden voidaan sanoa olevan hajotettuja ja hallittuja.

Samalla se kuitenkin osoittaa sen, että mikä on agenda tuollaisen ihmiskuvan takana.

Mitä tästä opimme?

Voimaton viha on kuin huoran rakkaus.

Mies, jolta on viety toivo ja oikeudet, tuntee näistä molempia ja epätasapainoisimmat toimivat täsmälleen loogisena jatkumona sille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti