Seuraavassa tekstissä tarkastelemme yleisimpiä myyttejä, avoimia ja suljettuja kysymyksiä sekä tarjoamme vaihtoehtoisia, mutta toimivia ratkaisuja vallitsevaan tilanteeseen, joka on pikemminkin savuverho, kuin sitä miltä se näyttää - miksi siten? Lue ja tiedä.
(Kyllä, tekstillä on pituutta, mutta allekirjoittanut lupaa että sen lukeminen kannattaa. Se on myöskin jaeteltu kappaileisiin, joten se on helppolukuinen ja faktat on merkitty selkeästi jokaiselle, jolloin tekstiä voi palata lukemaan tai kappaleista voi hyviä, kuin yksittäisissä moduleissa).
Johdanto
Suomea ollaan nyt ajamassa kahtia.Voisi jopa sanoa, että maata halkoo jo eräänlainen kylmä sisällis-sota; vai voiko joku kiistää sen, että tässä maassa ei ole ollut vuosikausiin näin suuria jännittteitä kuin nyt?
Se ei ole hyvä.
Nyt, Fundamentissa jo vuosia tolkutettu sitä, miten hajota ja hallitse-strategia elää, ja nyt voimme sen sanoa myös voivan hyvin. Erittäin hyvin.
Samalla näemme toisen Täydellisen Järjestelmän yhteiskuntateoreettisen teesin, eli radikaalin kolmannen tien merkityksen. (Tosin, eliitti on nähnyt sen myös, ja siksi me saamme piiskaa).
Ongelmana tässä hajaannuksessa on se, että kansa ei pääse näin yhteiselle, kansalliselle reitille, vaan silloinkin jos he jossakin asiassa ovat yhtä mieltä, ovat he jo seuraavassa eri mieltä. Se, että pitää valita kahdesta epätäydellisestä, internationalistisesta vaihtoehdosta, on pikemminkin epätäydellisen järjestelmän määritelmä, kuin täydellisen.
Tätä tukee vallitseva kaksipuoluejärjestelmä, jonka kulisseissa ollaan siirtymässä mainittuun eliitin kolmanteen tiehen - se on uusi Rooma, johon kaikki tiet vievät.
Siinä, missä kansallinen kolmas tie (Täydellinen Järjestelmä) olisi puolestaan Se Kansallinen Ratkaisu.
Jussi Halla-ahon FB-lainaus kuvaa erinomaisesti asian:
Lukiessani tiedostavien ihmisten kolumneja esim. Hesarista olen havaitsevinani, että samat ihmiset:a) vastustavat verojen korotuksia sekä muita kiristyksiä ja leikkauksia; JA b) ovat innoissaan maahanvyörystä ja vaativat kunniavieraiden täysihoitoon satoja miljoonia lisää julkista rahaa.Mistä nämä ihmiset uskovat vastaanottoon uppoavien rahojen tulevan, tai mistä niiden heidän mielestään pitäisi tulla? Vai uskotaanko siellä oikeasti, että koska mamutusraha menee ihquun tarkoitukseen, se tulee jostakin muualta kuin ns. tavallinen raha?
Vaan, nyt kun taustalla toimiva Suuri Ylikansallinen Tehosekoitin on ilmaistu, on aika mennä varsinaiseen lakon analysoimiseen.
Leikkaukset & Väittämät
Leikkaukset lisäävät työtä suomeen? Totta vai tarua?
Tarua.
Mitään vastikevelvollisuutta ei tule työnantajalle ja kapitalistille tästä, vaan he voivat vapaasti sijoittaa entistä suuremman määrän voittoja taskuihinsa.
Tietysti on aina hyvä, että pienyrittäjää autetaan, vaikkakin liittyen vallitsevan järjestelmän epäkohtiin, hän kuvitteleekin edustavansa samaa luokkaa kuin kapitalisti, vaikka on käytännössä kuuluva Suureen Kansalliseen Luokkaan (kuten Täydellisen Järjestelmän yhteiskuntateoria asian ilmaisee), kuin työväkikin - 60% yrityksistä on yhden henkilön firmoja. Siitä on yleensä suurpääomat ja palkolliset kaukana.
Ketä se hyödyttää? (oikeasti)
Tilanne, missä yhä useampi on tekemässä töitä, mutta yhä huonommilla työehdoilla?
Kapitalistia (ja ei, jos olet hyvin tienaava duunari tai nakkikioskin pitäjä, sinä et ole kapitalisti).
Se lupaus on sama kuin muutaman vuoden takaisin sari sairaanhoitajan palkankorotus. (joka nyt on käänteinen). Unohtamatta sitä, miten Kela-maksujen poisto työnantajilta ei tuonut juurikaan työpaikkoja (1000 000 000€). Yhteisöveron lasku ei tuonut juurikaan työpaikkoja(800 000 000€). Nyt vähennetään työntekijöiden lisiä, tuoko se lisää työpaikkoja? No, jos ei muuta niin osakkaat nauttivat osastaan.
Suomi nousuun ja kilpailukyky kasvaa?
Mikä on logiikka, että ostovoima paranee sitä heikentämällä? Ai niin jäähän siinä valmiiksi rikkaalle työnantajataholle enemmän rahaa sijoittaa osakkeisiin.
Entä miksi sitten hyökätään heikompien kimppuun?
Koska he normaalisti pitävät itsestään huolta huonommin.
Tästä samasta hyökkäyksestä koostuu myös liittovastaisuus, sillä liitto on se, joka on pitänyt huolta normaalisti näistä massoista.
Syy miksi asia ei ole simppeli, on siinä, että jos nyt annetaan löysiä, voi se meinataa sitä että ammattiliitto menettää olennaaisen osan, ja vielä vapaaehtoisesti niistä eduista joita se on saanut. Tästä syystä ne juntataan läpi vaikka lain avulla.
Kuitreni, on totta että parasta jokaiselle olisi yhteiskuntaospimus tai vaihtoehtoiset säästötalkoot - joista edempänä lisää.
Soini vetoaa EK:n ja SAK:n "herroihin": Takaisin neuvottelupöytään!
Voimamamutus
Tämä nyt ei edes ole vakava väite, paitsi jos on henkisesti jälkeenjäänyt tai punavihreän kuplan lumoissa.
Millä tavoin heikennettyjä poliiisivoimia ja ylikierroksilla käyvää työttömyystukijärjestelmää lisää kuormittavat, raavaat sotilaskarkurit meinaavat nostaa Suomen nouseen?
Tutkijaa tuossa taannoin jännitti, että joutuvatko mamutkin leipäjonoon, köyhien suomalisten seuraksi.
Pelko oli turha, sillä heille kannetaan ruoka nenän eteen, kun taas suomalaiset ovat aavistuksen eri asemassa.
Tutkijaa tuossa taannoin jännitti, että joutuvatko mamutkin leipäjonoon, köyhien suomalisten seuraksi.
Pelko oli turha, sillä heille kannetaan ruoka nenän eteen, kun taas suomalaiset ovat aavistuksen eri asemassa.
Turussa suomalaiset ei saa leipäjonosta enää ruokaa kun kaikki menee pakolaiskeskuksiin
Ay-liike ja liitto - hyvä vai paha?
Hedelmistään puutkin tunnetaan, joten otetaanpa vaihteeksi faktat pöydälle - faktattoman "AY-liike paha, kapitalisti ja hallitus hyvä"-mantran sijaan:
1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
- On erittäin ovela juoni, saada ihmiset luopumaan puolustajastaan.
Joten, jos liitto on niin paha, luovu silloin myös sen tuomista eduista, ja näe että missä on se kuuluisa sylttytehdas:
1895 Tapaturmakorvauslaki.
1917 8 tunnin työaikalaki.
1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 - 7 päivää.
1923 Työehtosopimuslaki.
1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14-päiväiseksi.
1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
1958 Työturvallisuuslaki
1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki.
1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
1969 Luottamusmiessopimus.
1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.
1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
1977 Talviloma
1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaan lapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.
1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairauspäivärahoissa.
1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
1985 Laki kotihoidontuesta.
1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.
1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
1990 Henkilörahastolaki
1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.
2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.
2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta
2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
- On erittäin ovela juoni, saada ihmiset luopumaan puolustajastaan.
Joten, jos liitto on niin paha, luovu silloin myös sen tuomista eduista, ja näe että missä on se kuuluisa sylttytehdas:
Ajatus siitä, että kyseessä olisi työnantajatahon ja työläisluokan keskeinen sota on vaarallinen harhaanjohtaminen, jonka on tarkoitus lietsoa kansallista hajaannusta ja kylmää luokkasotaa, samalla kun eliitti pitää kätensä taskuissaan!
Tämä ei ole asia minkä vain allekirjoittanut olisi havainnut, vaan myös muut tarkkanäköiset ovat havainneet että nyt haetaan ylikansallista yläluokkaa, joka hallitsee harvainvallan tavoin kansallisia alaluokkia - näin ollen kansan huomio täytyy harhauttaa, ja kansan erinäiset kerrokset tulee pitää sodassa keskenään:
Professori: Kansa kyllästymässä etuja kahmivaan eliittiin – Eurooppaa uhkaa myllerrys?
Vaihtoehtoiset, puhtaan ja turmeltumattoman opin mukaiset ratkaisut
Hallitus on esitellyt kapitalistimyönteisen ratkaisun. Eikä ihme, kyseessä on miljonäärien ja kapitalistien hallitus.
Kuitenkin, on esitetty seuraavanlainen vaihtoehto, jossa he joille on paljon annettu, ja jotka on kuin koirat veräjästä päästetty, antavat sillä mitalla jolla heille on mitattu.
1. Leikataan pankkien ja yhtiöiden voitot nostamalla yhteisöverokanta 40 prosenttiin. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 2,7 miljardia euroa.
2. Leikataan pääomavoittoja nostamalla pääomaverokanta 60 prosenttiin ja laajennetaan veropohjaa. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 800 miljoonaa euroa.
3. Palautetaan varallisuusvero ja nostetaan yli miljoonan euron perintöveroa. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 300 miljoonaa euroa.
4. Tukitaan veronkiertomahdollisuuksia, estetään korruptiota ja palautetaan asteittain veroparatiiseihin piilotettua verorahaa. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 700 miljoonaa euroa.
5. Jätetään maksamatta EU-jäsenmaksuja taloustilanteeseen vedoten. Lisätuloja valtiolle ensi vuonna 600 miljoonaa euroa.
Jo näillä toimilla valtion ensi vuoden verotulot lisääntyisivät 5,1 miljardilla eurolla, budjetti olisi tasapainossa, lisävelkaa ei tarvitsisi ottaa ja kansalaisten perusturva sekä muut minimioikeudet eivät vaarantuisi.
Onko tämä perusteltua?
Se on sama kuin kysyisi, että tulisiko kapitalismista heidän maksaa eniten, jotka siitä myös hyötyvät eniten(Osinko on se, mikä liittyy kapitalistien sisäiseen sopimukseen kuoria kermat työläisiltä) :
Jos puhutaan pelkästään tänne kaavailluista uusista tulokkaista, jotka koostuvat pääosin nuorista riuskoista miehistä.
30 000 elintasopakolaista ja rintamapakolaista kustantaisivat 390.000.000€, Entä miksi juuri tuo luku?
Koska sisäministerimme, Petteri Orpo, tuo kokoomuslainen rangaistus Suomelle, suuressa viisaudessaan sanoi, että tuo määrä olisi "Suomen äärirajoilla".
Se myöskin on määrä, minkä verran Suomeen on arvioitu tulevan turvapaikan hakijoita pelkästään tänä vuonna.
Tähän luonnollisesti kaikki muu vastaava toiminta,ja jo vallitsevan muslimikannan ylläpito maassamme.
Täydellisen Järjestelmän yhteiskuntateoria on kansallisyhteiskuntaa puoltava, mikä merkitsee sitä, että oma kansa tulee ensin, ja yhteiskunta rakennetaan alhaalta ylöspäin. Tällöin pääoman jakautuminen sen jäsenille, keskittymien sijaan on elinehto. Vallitseva järjestelmä keskittää sitä kapitalistille, ja valtiolle, joista kumpikin käyttää sitä varsin epäisänmaallisin ja anti-kansallisten tarkoitusperien mukaisesti.
Olet tästä eri mieltä, niin siinä tapauksessa hyväksy tilanne kuten se on, ja tee turha työsi tunnollisesti. Tai vaihtoehtoisesti, osallistu toki hallituksen talkoisiin tästä, kuten kunnon "kaikki yhteiskunnallinen on vapaaehtoista"-libertaari ikään:
Onko tämä perusteltua?
Se on sama kuin kysyisi, että tulisiko kapitalismista heidän maksaa eniten, jotka siitä myös hyötyvät eniten(Osinko on se, mikä liittyy kapitalistien sisäiseen sopimukseen kuoria kermat työläisiltä) :
Osakkeen- omistajat viettävät osinkojuhlaa
Entä tehomamutuksen kustannukset?Jos puhutaan pelkästään tänne kaavailluista uusista tulokkaista, jotka koostuvat pääosin nuorista riuskoista miehistä.
30 000 elintasopakolaista ja rintamapakolaista kustantaisivat 390.000.000€, Entä miksi juuri tuo luku?
Koska sisäministerimme, Petteri Orpo, tuo kokoomuslainen rangaistus Suomelle, suuressa viisaudessaan sanoi, että tuo määrä olisi "Suomen äärirajoilla".
Se myöskin on määrä, minkä verran Suomeen on arvioitu tulevan turvapaikan hakijoita pelkästään tänä vuonna.
Tähän luonnollisesti kaikki muu vastaava toiminta,ja jo vallitsevan muslimikannan ylläpito maassamme.
Täydellisen Järjestelmän yhteiskuntateoria on kansallisyhteiskuntaa puoltava, mikä merkitsee sitä, että oma kansa tulee ensin, ja yhteiskunta rakennetaan alhaalta ylöspäin. Tällöin pääoman jakautuminen sen jäsenille, keskittymien sijaan on elinehto. Vallitseva järjestelmä keskittää sitä kapitalistille, ja valtiolle, joista kumpikin käyttää sitä varsin epäisänmaallisin ja anti-kansallisten tarkoitusperien mukaisesti.
Olet tästä eri mieltä, niin siinä tapauksessa hyväksy tilanne kuten se on, ja tee turha työsi tunnollisesti. Tai vaihtoehtoisesti, osallistu toki hallituksen talkoisiin tästä, kuten kunnon "kaikki yhteiskunnallinen on vapaaehtoista"-libertaari ikään:
Vapaaehtoiset palkanalennustalkoot -lomake
Tai, sitten vain luista siitä kaikesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti