Hallitus On Kasassa Mutta Mitä On Edessä?

Taas kerran Fundamentin profetaaliset tai vain arvioissaan valistuneet ennustukset osuivat oikeaan:

Vaalit On Ohi: Entä Nyt? Kattava Katsaus Syihin, Seurauksiin & Suomen Tulevaisuuteen

Realistisia vaihtoehtoja oli kaksi, ja niistä jälkimmäinen,"(Yli-)Kansallinen Porvarihallitus" tai kuten media tuon kokoonpanon nimittää, SSS-halllituksena tunnettu vaihtoehto, lopulta löi itsensä läpi (allekirjoittanutta kaduttaa se, että hän jätti pudokkaista RKP:n pois, sillä se tosiaan jäi pois - syyksi olisi tullut tuon tekstiosion päästessä läpi se, että aivan kuten Vihreät ovat Keskustan vastaisia monissa kysymyksissä, on RKP totta kai PS-puolueen vastapooli).

Ensimmäinen vaihtoehto (joka oli tekstissä nimellä "Suomalainen Punamultahallitus"), ei taas toteutunut, vaikka se olisikin ollut näistä se  parempi vaihtoehto. Etenkin pahaa on se, että täydellisen katastrofin jokaisessa lamassa aikaansaanut Kokoomus otettiin mukaan. No, mikä on housuissa, pysyy siellä niin kauan kunnes housut vaihdetaan, eikä poraaminen niitä puhdista, joten asiaa ei parane manata sen enempää.

Never forget!

Eräs merkittävimpiä huomioita on kuitenkin paluu selkeään vastakkainasetteluun sekä jyrkkään kahtiajakoon. Nimittäin tätä kirjoittaessa Vihreät myöntyi oppositioyhteistyöhön  RKP:n ja vasemmistopuolueiden kanssa, mikä puolestaan tahtoo sanoa sitä, että meillä on kasassa joko wanha kunnon perivasemmistolainen yhdistelmä (nimitys tulee siitä, että aikoinaan, jo Ranskan vallankumouksen aikoihin, tämä luontainen, status quo:ta/monarkiaa vastustanut oppositio istui vasemmalla) tai sitten moderni, punavihreä, liberaali ja internationalistinen rappiokoalitio. Näistä taas se jälkimmäinen ei ole hyvää kehitystä, sillä se on työväenpuoleille taas kerran askel kohti liberaalia internationalismia, rappioarvoja, unohtamatta sitä pahinta: erkaantumista "ensimmäisestä rakkaudestaan" - mikä on tunnettuja syitä heidän vaalitappiolle, aivan kuten Fundamentti on toistuvasti asiasta varoittanut, sen erittäin selkeällä todistuksella.

Askeleita taaksepäin - tässä vastakkainasettelussa -  tulee puolestaan kolmannen tien saavuttamisen kehityksessä - joskaan ei välttämättä elitiin kolmannen tien kehityksessä, missä puolueet muistuttavat yhä enemmän toisiaan, jos ei muussa niin siinä, että ketään heistä ei kiinnosta kansa muuta kuin äänestäjinä. Fundamentin tarjoama vaihtoehto numero yksi, olisi ollut tämän suhteen parempi.

Näin ollen, Perussuomalaisten on oltava hyvin tarkkoja astuessaan näiden kahden sankarin laivaan. "Huono seura hyvät tavat turmelee" on sananparsi joka nyt tulee muistaa. Nimittäin, se missä seurassa he ovat, on todellinen tulikaste. Allekirjoittanut ei pitänyt vastuusta luopumisena heidän viime vaalien aikuista oppositioon jättäytymistään, sillä se oli oikea ratkaisu ja periaatteen mukaista toimintaa, mutta tällä kertaa pitäisikin pystyä pitämään se periaate jälleen, vielä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Mitä taas tulee Kokoomukseen ja Keskustaan, ei allekirjoittanut osaa antaa näille juurikaan toivoa, paitsi sen että toinen oppi jotain oppositiosta käsin, ja toinen hallituksesta käsin. Keskustan kohdalla tosin hyvää on heidän nimensä, jos se vain toteutetaan enemmän kirjaimellisesti kolmannen tien edistyksellisenä kehityksenä, eikä suinkaan muinaisena, talonpoikaisluokan edunvalvontajärjestönä. Siinä missä vastaavaa muinaisjäännettä edustaa Kokoomus, porvarilliselle säädylle.

Vaan, loput kirjeessä (tämän tekstin alussa olleessa tekstissä), nyt jäämme odottamaan tulevaa.