keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Feministien Yleisimmät Argumentointivirheet TOP 7 (tarkastettu laitos)



Nyt kun on tasa-arvon päivä, maassa jossa naiset ovat tasa-arvoisempia kuin miehet, onkin paikallaan laittaa tälläinen kattaus tällä kertaa (lista on ns. tarkastettu laitos, sillä olen aiemminkin julkaissut vastaavia, vaan en vielä näin napakkaa ja kattavaa laitosta, jossa argumentointivirheet on partaveitsenterävästi lajiteltu).

Mitä voin sanoa muuksi johdannoksi?

Jos olisin ilkeä, niin sanoisin että ongelmana on se, että tyhmimmät ja tunteellisimmat ovat juuri heitä, joilla on suurin volyymi ja itsevarmuus avata suunsa (etenkin kun aiheena on esim. kriittinen naistutkimus tai yleinen feminismin kyseenalaistaminen).

No, oli miten oli, niin se ainakin pitää ennen tätä listaa sanoa, että kovin köyhät ovat yleensä naisten,  pääsääntöisesti feministien tai sen mielisten eväät kun pitäisi testata miten pitävä oma ideologiansa on.

Ironia onkin siinä, että tämä valheelle rakentaminen on johtanut siihen, että feministien ja sen mielisten   kohtalona on toimia itsensä parodioina, ja näin ollen todistaa, että ne stereotyyppiset käsitykset naisten epäloogisuudesta ja suuresta tunnepohjaisesta argumentoinnista ovatkin totta, ja he vieläpä eläviä esimerkkejä.

Lisäksi, jokainen joka on ilmiöön törmännyt tuntee seuraavan listan entuudestaan, eikä tämän listan tarkoituksena ole suinkaan yrittää todistaa että feministit ovat väärässä, sillä se on jotain minkä jokainen vähänkään asioihin perehtynyt tietää; sen sijaan tämä on vain "viimeinen naula arkkuun" jossa lepää tuo hirviömäinen ideologia, joka ei koskaan ole kestänyt päivänvaloa. Asian jonka jokainen tietää, ilmaiseminen ääneen, niin sanoakseni.

Hyvänä puolena näissä argumenttivirheissä tosin on se, että ne tekevät sinusta automaattisesti debaatin voittajan (shakki ja matti), sillä näin vastapuoli todistaa olevansa väärässä.

Huonona puolena niissä on se, että älyllisen keskustelun ystävää nämä voivat turhauttaa, sillä juttu on vähän kuin että opettaisit koiranpentua sisäsiistiksi, mutta pian taas näetkin sen kusaisevn matolle. 

Vaan nyt asiaan. 

Vastoin yleistä odotusta, sijoitan numeroksi yksi seuraavan.


Normaalisti ykkösenä tulee pidettyä tässä kysymyksessä sitä, mikä tulee tässä listassa kakkosena. Mutta ennen siihen siirtymistä voin vain kertoa tämän kyseisen, Wikipedian mukaan (klikkaa nimeä) tunnepohjaisen argumentointivirheen tuovan mieleen sen, että onko feministit kenties lukeneet argumentointivirhelistaa, ja luulleet sen olevan "näillä voitat minkä tahansa faktan ja argumentaation"-listan, vai mistä johtuu juuri tämän niin kovin tunnollinen viljely? Itse pidän syynä tavanomaista naisen logiikkaa, sekä tietysti sitä, että katkeruutta pidetään pintaliitäjien ja statushuoraajien pahimpana vihollisena, sillä "eihän menestyvä statushenkilö voi olla katkera" (ja naisethan tunnetusti ovat persoja näille asioille kuin harakat kiiltäville esineille). Oikeastaan voidaankin sanoa, että naisen ei tarvitse olla edes mitenkään tietoisesti feministi vakaumukseltaan, jotta hän voisi käyttää viimeisenä oljenkortenaan ilmausta: "Sä oot vain katkera!" - vieläpä täysin siinä luulossa, että tuo leimakirves muuttaisi numeroita taululla.


Tämä ei paljoa esittelyjä kaipaa, sillä tämän kohdalla "parhaimmissa" tapauksissa pudotetaan hanskat heti kun tulee paha mieli faktasta joka ei sopinutkaan esim. feministipropagandan väittämien kanssa yhteen, tai vain jos toisella oli mielipide mitä ei saa sallia - tällöin voidaan havaita että asiasta ei sanota enää sanaakaan, vaan aloitetaan oitis katkera henkilöhyökkäys, jolla perustellaan mm. se, miksi musta onkin valkoista.


Tämä on erityisesti maltillisempien, tai aivopesussa olevien rivifeministien heitto, joka esitetään muodossa: "Ei yksikään todellinen feministi tekisi noin, sillä feministit haluavat vain tasa-arvoa, ja vielä kummallekin sukupuolelle". Muutoin tähän turvautuvat huonot valehtelijat, jotka pitävät muita yksinkertaisesti tyhminä ja pullossa eläneinä. (Oikeasti todelliset feministit pitää arvostella heidän tekojensa, ja oppiensa mukaan, mikä puolestaan opettaa asian todellisen laidan hyvin yksiselitteisesti).


Tähänkään ei aina mennä heti, mutta yleensä jossain vaiheessa tämä tulee eteen. Esim. klassinen tapa esittää tämä on se kun pidetään omaa "nykyaikaisuuttaan" perusteena sille, miksi joku asia on oikein tai väärin, jolloin normaalisti vastapuoli on "viiskyytlukulainen" jos hän esimerkiksi ei pidä erityisen esimerkillisenä tai ihailtavana tatuoitujen, Sinkkuelämää-sarjaa jäljittelevien enemmän tai vähemmän nuorten naisten kullikarusellilla ratsastamista, ja yli äyräiden menevää alkoholin käyttöä. 


Toisen asia ja sen merkitys yleensä käännetään tällä jos ei nyt päälaelleen, niin ainakin se tulkitaan tarkoittamaan jotain ihan muuta mitä asian esittäjä on sillä meinannut. Asiaa voidaan vielä jouduttaa erityisen kirjavilla johtopäätöksillä. ESim. Joskus esitetään jopa sellaisia olkiukkoja, joihin myös itse annetaan vastaus. Tässä tapauksessa keskustelun toinen osapuoli on melko turha, sillä dialogi on muuttunut monologiksi - toisaalta, keskustelu feministin kanssa voi olla myös aika turha yritys muutenkin.

6. No mut kun miehetkin! aka. Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden

Nimi kertonee tästä kaiken olennaisen. Tämä paljastaa mm. feministien tekopyhyyden, jolloin heidän näennäinen vetoaminen moraaliin, tasa-arvoon tai muuhun sellaiseen on vain ja ainoastaan etuoikeuksien ja täydellisen, narsistisen omaehtoisuuden tavoittelua valeasussa, vedoten normaalien ihmisten normaaliin moraalikäsityksiin. Esim. Naisilla on oikeus pettää, sillä "kyllähän miehetkin tekevät niin (/"miehet saavat tehdä niin"- se kaikkein absurdein variaatio teemasta). Vaan jos nainen oikeasti pitäisi pettämistä vääränä, ei pettäisi vaikka jokainen maailman mies pettäisi (mitä tulee pettämiskysymykseen, johtaa tässäkin asiassa jäljet taas kerran sylttytehtaalle - mutta huomio viedään pois itsestä syyttämällä miehiä), näin ollen feministi siis oikeuttaa oman/naisten tekemän pettämisen, eikä ole koskaan edes pitänyt sitä vääränä.

Tätä argumenttivirhettä tosiaankin usein vielä harjoitetaan feministipropagandan oheistuotteena, jolloin oletettu koston aihe, on otettu valheellisesta, tai muuten vain kyseenalaisesta feministipropagandasta.


Epätasapainoisimmat ja hysteerisimmat vähän kuin luonnostaan siirtyvät tähän heti, jolloin heidän toimintaansa voidaan kuvailla "hulluksi kissanaiseksi, joka heittelee verbaalisia kissoja (samalla kun itse mouruaa niiden kanssa kilpaa)". 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti