maanantai 25. kesäkuuta 2012

Syyllinen Kunnes Toisin Todistetaan?

Tämä seuraava aihe, on luultavasti eräs räjähdysherkin pitkiin aikoihin tässä blogissa.

Nyt, ensiksi on syytä pohjustaa asiaa muutamilla jutuilla.

Kommentoin seuraavaa uutista;

Lapsensa hyväksikäyttäjän tappanut isä ei saa syytettä


eräässä yhteydessä täten:

Maailmassa on vielä oikeutta. Suomessa vastaavassa tapauksessa, olisi ollut aika selvä kuka olisi ollut "se suurin syyllinen" (sanomattakin selvä).

Ja maistoin lausuntoa vielä seuraavalla kevennyksellä:


Olisin itse varmaan aikas samanlainen isä, kuin siinä yhdessä elokuvassa missä se pisti tyttärensä poikaystävän esim. valheenpaljastuskoneeseen. Minä varmaankin pitäisin tyynenä puhuttelun, samalla kun pilkon dramaattisesti machetella nakkia, ja sanoisin tyttäreni poikaystäväehdokkaalle:"Toivottavasti sinua ei haittaa, jos tässä samalla teen nakkikastiketta. Mutta haluan että tiedät, että jos koskaan satutat tytärtäni, minä tapan sinut. Nyt, otatko lisää kahvia?"

Nyt meillä onkin hieman samansuuntainen juttu, joka ei kuitenkaan ole luonteeltaan "sinnepäinkään". Tuon uutisen isukkihenkilö puolusti puolustuskyvytöntä lastaan, saaden syyllisen kiinni itse teosta. Tapauksessa ei juuri ole epäselvyyttä.

Mutta, se mistä nyt kirjoitan on juttu jossa on yksi erottava tekijä, ja se on yhtä suuri kuin on ero syyllisellä ja syyttömällä.

Syynä lienee se, että Fobba on nyt langennut ns. joukkopainostukseen.

Kansa haluaa verta, sillä monesti tälläisten henkilöiden rikokset ovat iljettäviä ja tunteita herättäviä.

Tässä on se ongelma, että jos on syyllisen näköinen, ei välttämättä ole silloin turvassa kun lynkkaysmentaliteetti muuttuu käytännön toteutukseksi, moraalisen hysterian kautta.

Tapauksena on siis se kun 10 vuotias tyttö oli kertomansa mukaan nähnyt miehen leikkivän linja-autossa pippelillään.

Kieltämättä kyseessä on juttu josta luultavasti melko moni ei voisi olla kertomatta, ei aikuinenkaan.

Mutta mitä sitten tapahtui, oli se, että valvontakamera oli ottanut kuvan miehestä jonka epäillään olleen tuo avotaskubiljardin pelaaja.

Tässä on se ongelma.

Sillä se kuuluu sarjaan, joka käsittää muutamia asioita joihin olen ottanut melko vahvastikin kantaa.


Oikeus ja kohtuus

Olen ottanut kantaa rikolliskysymykseen, ja ollut sitä mieltä että heillä on suhteettoman hyvin asiat uhreihin nähden.

Mutta, tärkeintä tässä on se, että syyllisestä ollaan varmoja.

Joskus vuosia sitten, kun vanhempani pitivät pientä lähiökauppaa, oli eräs narkomaani, aamulla varhain, käynyt puhaltamassa kaupan kassarahat (kun kassa jäi hetkeksi vahtimatta).

Silminnäkijöiltä saimme kyllä oikeat tuntomerkit, mutta tässä tulee tarinan opetus.

Rupesimme ynnäilemään asiakkaita, ja saimme heti päähämme erään tyypin joka käy täysin kuvauksesta.

Pitää myöntää, että meillä oli sattuneesta syystä melkoinen lynkkaysmieliala, mutta päätimme nyt kuitenkin kysyä ensin.

Tässä kohtaa on sanottava, että virkavallan työtakkaa helpotettiin menemällä omatoimisesti epäillyn kotiovelle.

Ja kun olimme selittäneet tilanteen, selvisi ettei tämä mies ole voinut tehdä sitä, vaikka hän itse myönsi että kuvaus on 1:1 tarkkuudella.

Oliko tämä kenties ovela narkki, joka puijasi yksinkertaisia pienyrittäjiä jo toistamiseen?

Ei.

Oikea syyllinen löytyi puolishamanistisesta tilasta rappukäytävästä.

Koska ahkerien ja tiukoilla olevien pienyrittäjien rahojen varastaminen, omien aineidensa kustantamiseen ottaa voimille, oli hän vetelemässä hyvin ansaittuja torkkuja rappukäytävässä.

Tällä kertaa kuitenkin virkavalta ehti ensin, ja puolellamme ollut asiakaskunta, joka tunsi epäillyn maineen.

Jos me olisimme ehtineet ensin, olisi luultavasti uhri epähuomiossa kietoutunut raajoistaan kiinni auton hinauskoukkuun, ja raahautunut mukana koko kuoppaisen oikoreitin, matkalla kammarille.

Tarinan opetus: epäilty on epäilty kunnes todistettu syylliseksi.

Tässä tapauksessa olisi kiva tietää kyseisen miehen tuntomerkit myös, jos ne ovat jotain muuta kuin ns. maunoahosmalliset-lasit, keltainen sadetakki ja lenkkarit joilla pääsee nopeasti karkuun, niin tiedät mitä tarkoitan. 

Kansallisen edun ylläpitäminen

Jos kyseessä olisi ollut ulkomaalainen, ei kuvaa oltaisi julkaistu ja media olisi pitänyt poissa tiedossa tekijän kuulumattomuuden kantaväestöön.

Nyt ei.

Tämä viittaa eriarvoiseen kohteluun mitä tulee oman kansalaisen ja muukalaisen välillä, ja se ei ole hyväksyttävää.

Jos kyseinen diplomaattinen koskemattomuus otettaisi pois jälkimmäiseltä ryhmältä, mikä itse asiassa palvelisi suurempaa yleisöä (ryhmä joka tekee Pareton lain mukaisen määrän esim. pääkaupunkiseudun raiskauksista, on ryhmä joka on tässä tapauksessa helposti tunnistettava mutta kantaväestön kannalta hyvin epäsuotuisasti suojeltu), olisi asia tältä osin ok.


Feministinen demonisointikamppanja (ja sen torjunta)

Puhutaanpa nyt hetki realistisesti.

Feministit eivät yleensä ole niitä naisia, jotka ovat  osoittamassa urhoollisuuttaan siellä, missä tyttö- ja poikalapsia pakotetaan prostituutioon. Kolmannet maat ovat kyllä heidän paljon puhumansa kuriositeetti, etenkin kun puhutaan miksi länsimaalainen mies on lähtökohtaisesti kaikkeen syyllinen, mutta varsinainen feministien toimipiste on ensimmäiset maat - koska oma napa on lähimpänä.

He ovatkin siis hyvinvointivaltioon pesiytyneitä, jossa mies ja nainen ovat tasa-arvoisia (nainen tasa-arvoisempi monesti), katkeria ämmiä joiden kohdalla voidaan sanoa, että siinä missä heidän irrationaalisesti ja usein misandriset tunteet alkavat, siihen muiden (miesten) oikeudet loppuvat. Kun taas siellä missä todella vaadittaisi toimenpiteitä, ei heitä näy. Suuri yllätys.

Heidän toiminnassaan on ihan yhtä paljon munaa, kuin "vapaa-ajattelijoilla", jotka Raamatun (eivät Koraanin) repimisen ohella ovat ensimmäisenä, silmät pyörteinä päässään, vauhkoamassa ja käännyttämässä porukkaa siellä missä joku puhuu jotain (kristin)uskosta. "Siis tiedätsä jotain ihmeellistä, kuoleman jälkeen ei oo mitään?", tai "Ateismi on ainoa jumala, ja minä sen profeetta, te senkin vääräuskoiset"; "Dawkins ja Darwin ottakaa minut yhteiseksi lapseksenne!.  Mutta jos joku kristitty erehtyy puhumaan siitä miten usko on auttanut häntä, tuomitaan hänet ja hänen kokemuksensa perinpohjaisesti, ja haukotaan henkeä että mitä kaikkea pahaa (kuten työsuojalait jotka takaavat yhden vapaapäivän viikossa) he ja heidän uskonsa onkaan saanut aikaiseksi. Tai että miten raivostuttavaa on, kuinka jotkut ihmiset eivät voi pitää uskonasioita itsellään.

Feminstien edellinen agendan on ollut, että kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia. Tämän hetkinen agenda myöskin pelaa yhteisön tabuilla, inholla ja peloilla, joissa jokainen mies on niin naistenpahoinpitelijä, kuin myöskin pedofiili. (Samalla kun maissa joissa on feminismiä, on yllä tilanne jossa naiset sekaantuvat lapsiin mutta syytteitä tuskin nostetaan, tai sitten he ovat tilastojen johdossa lapsensa todennäköisimpänä murhaajana - tasa-arvo todellakin on toteutunut! Unohtamatta  että vakavassa parisuhdeväkivallassa miehet ovat vastaanottavana osapuolena useammin kuin naiset - tasa-arvon voitto!)

Miten niin naiset käyttävät hyväkseen feministien takaamaa systeemiä ja miksi meidän pitäisi olla huolissaan tälläisestä kehityksestä?

Kiva kun kysyit, kerron mielelläni.

Taksikuskin maine pilattiin, sillä hän erehtyi pyytämään 13$ taksaa kyydistään, naisilta jotka ilmaisen kyydin lisäksi myöskin polttivat tupakkaa luvatta hänen autossaan.  Uran ja perheen menetys on pientä sen rinnalla, että joukko Sinkkuelämää-sarjasta revityltä näyttäviä, täysin suhteellisuuhdentajuttomia ämmiä saa elää narsististisen sydämensä kyllyydestä.



Omakohtainen, mutta kepeämpi samansuuntainen tilanne sattui tässä taannoin, kun eräs nainen tuli baarissa kirjaimellisesti kieli pitkällä luokseni ja hänen viestinsä oli, että ei koskaan alkaisi touhuilemaan kanssani sillä olen ollut silleen hänen siskonsa kanssa. Itse en moista miehistä urotyötä muistaisi, mutta muisin että kyse oli kaksosista jotka joskus tapasin kyseisessä paikassa. Aikansa kun tätä jatkui, ja olin kai sitten ollut yhtä mieltä, siitä etten minäkään tulisi touhuilemaan hänen kanssaan, niin tämä sitten ottaa ja keksii oikein naiselliseen tyyliin suoritetun suolauksen. Lähistöllä oli kolme, aika isokokoistakin miestä, niin eikös tämä syöjätär ota ja mene heidän luokseen "tuo mies ahdistelee minua, tehkää sille jotain", jolloin ajattelin että kyllä taas naurattaa kun tätä episodia pääsee muistelemaan jälkikäteen. Vaan ilahduttava juonikäänne tapahtui siinä, kun näistä miehistä häntä lähinnä ollut, kalju ja muistaakseni tribaalikuviotuun valkoiseen kehopaitaan sonnustautunut mies naurahti ja sanoi ms. Minä Tykkään Järkkäillä Tuntemattomia Miehiä Tappelemaan Keskenään:lle: "Eiköhän se ole kyllä sinä, joka ahdistelet tuota miestä". Ne ovat tilanteita, joista voi sanoa: "Olisitpa nähnyt ilmeesi. Asshole."

Nyt, minuun on myös ottanut yhteyttä mies, joka on hätää kärsimässä.

Kyseessä on mies joka jäi pitkäaikaisen avovaimonsa jättämäksi.

Ei hätää, naisen ei tarvitse olla yksin, vaan hänellä on uusi mies jo.

Sen sijaan, vaikka mies juuri ja juuri kestää tuollaisen "löydön" menettämisen, on yksi juttu mikä ei mene alas ja se on se että hän joutuu tappelemaan lapsistaan.

Äkkiä hän huomaa olevansa vastailemassa sossutätien johdatteleviin kysymyksiin:

"Tummeneeko sinulla silmissä kun suutut/ saat raivokohtauksen?" (vrt. "Vastaa kyllä tai ei - joko olet lopettanut lastesi hakkaamisen?").

Toisinsanoen, viranomaisille on menty sanomaan että tuo kyseinen mies on vaarallinen omille lapsilleen, ja näin ollen hän saa todella tapella oikeuksistaan. Sillä tälläisessä tilanteessa niitä ei ole miehellä.

Samalla kyse on näistä narsistisista naisia jotka kostavat miehelleen sen että he itse jättävät hänet, ja käyttävät lisäksi erotaktiikkana ns. poltetun maan taktiikkaa - kaikki sillat, myös lasten, poltetaan mieheen nähden.

Tämä ei ole ainutlaatuinen tapaus. Myös paljon pahempaa on käynyt, jolloin on vedetty ns. hyväksikäyttökortteja, joilla on käytännössä stigmatisoitu koko mies.

Niiden ongelmana on se, että stigma muistetaan, mutta maineenpalautus ei ketään kiinnosta.

Eli koska feministimafia on osana virallisen totuuden "tarinaa", se meinaa käytännössä sitä että vallalla ovat sellaiset normit jotka sivuuttavat ns. patriarkaaliset normit (kunnia ja oikeudenmukaisuus sekä totuus vs. tunnepohjainen ja narsistinen relativismi) tyyliin; "tunteet ovat tärkeämpiä kuin faktat, naiset ovat enkeleitä ja miehet hirviöitä joten naisen sana on automaattisesti totta - miehet varokoon suututtamasta meitä". 

Tästä syystä tämä kehitys on pysäytettävä.

Syy miksei sille vaan helposti tehdä mitään, on siinä, että  se tavallinen ja/tai syrjäytynyt mies voidaan aina uhrata helposti. Se on perinne.

Nyt, olen sanonut tämän aiemminkin ja sanon sen taas:


Patriarkaatti, kuten feminismi sen määrittelee, on kuvitteellinen viitekehys, jolla ei ole omaa todellisuuttaan feministisen propagandan ulkopuolella.

Se ei ota huomioon sitä faktaa, että minkä ihmeen vuoksi miehet jotka ovat oletetusti alkaneet salaliiton naista vastaan, ovat tehneet siitä sellaisen että se satuttaa heitä itseään eniten?

Sodassa hän tekee likaisen työn, ja menee tykinruuaksi tai parhaimmassa tapauksessa tulee terveenä takaisin, tai sitten rampana (henkisenä tai fyysisenä).

Duunarina hänen rakentamansa voitto kapitalistille, tai naiselle joka käyttää miestä työorjanaan, on itsestäänselvyys. Molemmat tahot antavat miespoloiselle kenkää, kun tämän palveluksia ei enää kaivata.

Feministeille taas jotain kahden edellisen sekoitusta. Takanaan joukko niitä lutuisia miesfeministejä, maitoritareita, jotka eivät ymmärrä olevansa juuri sitä samaa porukkaa joka on "tykinruokaa". Sen sijaan he uskovat  että heidän osansa täytyy "toisen naisen miehenä" kuten heille on luvattu: "Voi mutta sinunlainen mies se vasta on kiltti ja hyvätapainen, kyllä sinusta joku nainen saa vielä hyvän miehen itselleen - minulla ei ole sellaisia tunteita".

Eli, tälläinen kehitys on huolestuttavaa.

Esim. On naurettavan helppoa tagata naamakirjassa entinen siippansa samaan kastiin etsittyjen, tai tässä tapauksessa epäiltyjen seksuaalirikosten kanssa. Älkää kuvitelko etteikö naiset voisi tehdä niin.

Se, että viaton tuomitaan on minun arvoissani ihan yhtä paha, kuin mikä tahansa epäoikeudenmukaisuus.

Oikeusmurha on oikeusmurha.

Mitä tähän tapaukseen nyt tulee, niin en tietenkään puolustele henkilöitä jotka masturboivat julkisissa kulkuneuvoisssa, etenkään lapsen nähden. Kyse on suuremmasta kokonaisuudesta, ja niistä mekanismeista joiden mahdollistamiseen tämä tapaus voi johtaa, jos tätä ei hoideta hyvin.

Eiköhän olisi siis parempi idea levitellä vaikkapa pakosalla olevien varmojen syyllisten kuvia, kuin vain epäiltyjen? 

PS. Joskus olin tekemisissä nuoren naisen kanssa, joka tuolloin opiskeli vielä yliopistossa. Ja niin kuin kovin monella viehättävälle parikymppiselle neitokaiselle voi helposti käydä kanssani, oli tässäkin tapauksessa niin että välillä jutut menivät aikuisten maailmaan - ja sori, tarkoitukseni ei ole nyt kuulostaa miltään "nuuhkaise sormiani"-idiootilta - mutta muistan vielä hyvinkin kun hän kerran kaipauksesta ja ihan raa'asta himosta innostuneena viestitti minulle, kuinka oli hieman torkahtanut koulupäivän jälkeen kirjastoon ja huomannut hierovansa alapäätänsä tuoliin jolla torkkui. Tämä johtui siitä että hänen teki niin mieli. Joten olenko edesvastuuton, jos en toimita tuon naisen kuvaa jakoon Facebookiin? En kysynyt, mutta mitä jos paikalla oli vaikkapa alaikäisiä 17 vuotiaita poikalapsia jotka eivät enää unohda tuota, kuten minäkään en meinaa siihen kyetä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti