“Ikkunasta näen koululaisia; se itkettää minua. Minä en koskaan käynyt koulua, minä vain olin koulusssa ja tottelin, sitten en enää totellut ja halusin vain päästä pois. En halua muistaa niitä aikoja. Minä olen jo kostanut.”- Pentti Saarikoski
Johdanto
Nyt kun koulut ovat takanapäin ja päättäjäisiä ovat juhlineet räkäposkella, pitkin pusikoita, tulevaisuutemme toivot. On aika palata tutkailemaan hieman tätä koulutuskysymystä, jota onkin tutkailtu aikaisemminkin Fundamentissa.
Kyseessä on melkoisen muikea paketti, joka koostuu pääsääntöisesti dokumentaarisesta esityksestä, jonka ohella tuodaan esiin muutama juttu. Suosittelen vahvasti sijoittamaan tähän aikasi, sillä se voi hyvinkin olla arvokaampi sijoitus kuin oppiarvosi. Ikävä kyllä.
Pääpainona tulee olemaan pääsääntöisesti toisen eli keskiasteen, ja erityisesti kolmannen eli korkean asteen koulutus.
Huonoina uutisina sitten taas se, että tämän asian sisältäminen, mitä tulee dokumentteihin ja kaaviooihin vaatii jonkinlaista kielipäätä. Sitä, paradoksaalisestihan oppii koulussa, mutta parhaiten sen ulkopuolella mitä tulee käytännöntaitoihin (itse opin englantia jo ennen kun sitä koulussa alettiin opettamaan edes, pääsääntöisesti siksi, että vertasin television tekstityksiä puheeseen, ja pelasin myöskin ahkerasti videopelejä - go figure, kuten me täällä ameriikkojen yhdysvalloissa sanoisimme).
Koko koulutus menee käytännössä yksin ja ainoastaan kvartaalikapitalismin ehdoilla. Jokainen voi tarkistaa minkälaista itsensä toteuttamista esimerkiksi työvoimatoimisto (nimitys joka on oksymoroni) tukee ja mitä ei. On selvää että vaihtoehtoista tietä valitessa, pitää omata tietoa ja taitoa toteuttaa ns. omaa tietään, ja ymmärtää että todellisia oppineita ovat kirjaimellisesti oppineet - muut ovat opetettuja.
Tämän valossa, tai varjossa, voidaan sanoa että tuskin kovinkaan moni työnantaja välittää jos osaat laskea hyödyttömiä matemaattisia kaavioita, joiden olemassaoloa edes opettajat eivät voi järkevästi selittää, puhumattakaan siitä jos vaikka osaat resitoida jonkun oppikirjan kannesta kanteen - informaatiobulimiastahan tässä koulutuskysymyksessä onkin kyse! Sekä siitä, että maassa jossa kapitalismin ehdoton vaikutus nähdään siinä, että työttömien työnhakijoiden eli työläisten reservin määrä kasvaa tai pysyy itsepintaisessa stagnaatiossa, pitää tuosta harmaasta massasta sitten jollain verukkeella valita se työnhakuilmoituksista tunnettu "hyvä tyyppi", ja tässä seulonnassa auttaa oppiarvo.
Täten, sanoisin että tulevaisuudessa myös koulutus on mukautettava vallitsevaan tilanteeseen, ainakin jos kapitalismille ja elitistiselle kommunismille (valtion kapitalismi) perustuva järjestelmämme väkipakolla nyt halutaan pitää pystyssä. Eli koulutukset ovat painottuneet entistä enemmän ammattipuoleen, sen lisäksi että pitkälliset vuosien sijoitukset muuttuvat enemmän kurssitusten kaltaisiksi. Jos näin ei käy, niin seuraukset ovat yhtä toivottomat, kuin mitä ne ovat näin pätkätöiden luvattuna aikana työläiselle. Työ- ja koulusuhteet tulevat olevaan tällä kehityksellä ns. express-kamaa.
Onkin totta, että esim. valkolakki on sama kuin kasa lunta paskahuusin katolla, jos se on itseistarkoitus. Sillä ei yksinkertaisesti ole enää samaa arvoa, kuin joskus 1900-luvun alussa, jolloin porvarisperheen vesa herätti pelonsekaista kunnioitusta rahvaassa, juoksennellessaan valkolakki päässä ja perhoshaavi kädessä kohti kesälaitumia. Valmistuminen nykyisin merkitsee kutakuin samaa, kuin että valmistuisit Siwan kassalle. Tietysti, akateemisilla aloilla tällä on jokin käytännönmerkitys. Mutta myöskin akateemisten työttömien määrä kasvaa, samalla kun heidän opettamisensa maksavat ammatin itselleen opiskelleet, jotka pääsevät aiemmin töihin. On totta kai aloja, joissa korkeamman tason opiskelu on välttämätöntä - kuten lääkäreillä, mutta jos asiaa halutaan katsoa pinnallisin määritelmin (älkää koittako sanoa, että kaikki lääkäriksi opiskelleet ovat vain totelleet kutsumustaan) niin tutkimukset ovat osoittaneet että maailmalla putkimiehet voivat ansaita jopa paremmin kuin lääkärit tai lakimiehet - miten tämä on mahdollista? Siten, että lasketaan menetyt tulot ja katsotaan miten ne korreloivat otetun velan kanssa.
Mikä onkin mielenkiintoista, on se, että vasemmisto kannattaa sitä että ihmiset opiskelevat yliopistoissa, joissa heille opetetaan runsaasti viherpunaista propagandaa ja tarkoituksenmukaista ajattelua - eikä väliä paljonko velkaa siihen joutuu ottamaan.
Samalla oikeiston puolelta ehdotellaan sitä, että kouluttautumisesta tulisi kokonaan maksullista!
Mutta missä on se käytännönläheinen, ja vieraantumisen vastainen suhtautuminen, ajalta kun duunari vielä saattoi elättää perheensä osana yhteiskuntaa? Ilman että häntä nöyryytettiin pätkätöissä, joilla kierrettiin mitä kieroimmalla tavalla vaivoin työvoimalle taistellut työehtolait?
“Tiedättekö miksi? Siksi että tuntematonta mitättömyyttä ei huomata ennen kuin hän on yläpuolella muita. Keskinkertaisuudet eivät nouse täältä. Ne tulevat yliopistosta. Se on varma kuin taivas. Katsokaa kirjakauppojemme törkyä. Kuka sen on kirjoittanut. Ei yksikään itseopiskellut köyhä tehtaantyömies. Heidänlaisensa ovat yksinomaan hyviä kirjalijoita tai eivät ollenkaan.” - Väinö Linna
“..ei tässä jumalauta ole kysymys taloudesta ja fiateista ja renaulteista vaan siitä että ihminen löytäisi elämäänsä tarkoituksen ja sisällyksen ja suunnan ja voisi elää niin kuin kasvi elää. Politiikkoja ohjaa vallanhimo, heillä on siinä työmaa, mutta tavalliset ihmiset tarvitsevat mielekkyyttä elämäänsä, he haluavat ahkeroida ja saada palkkansa, he haluavat nähdä lastensa kasvava, ja mitä he näkevät? Ja mitä he näkevät?”
“Olen tavannut työmiehiä jotka ovat huomattavasti korkeammalla älyllisellä tasolla kuin jotkut professorit, ja silloin olen ajatellut: ei saa olla mitään sorron yötä eikä työn orjia, koska jokaiselle ihmiselle on työtä josta juuri hän nauttii. Mutta ketkä jaksavat tehdä työtä, joka on palkatonta?”
- Pentti Saarikoski
Esimerkkikaavio: Lakikouluhuijaus
Mehän tiedämme, että myös suomalaiseen amerikkalaiseen unelmaan kuuluu mennä joko lääketieteelliseen, tai lakitieteelliseen, ja valmistua hyvään paikkaan. Siispä, opintolainat, toisaalta akateemisten ja korkeakoulutettujen "hypepaikkojen" työttömät ovat eräs ryhmä, joka kuuluu Työläisten Reserviin. Ja kuten edellä kirjoitin, niin ajat, jolloin duunari elätti itsensä, ja perheensä, ovat samalla vaihtuneet epävarmaan ptäkätyöelämiseen, ja verukkeisiin joktka perustuvat noidankehästä: "pitää olla työkokemusta mutta silti korkea koulutus". Toisaalta esim. putkimiehet kilpailevat erinomaisesti palkoillaan näitä merkityksettömiä aikasijoituksia kohtaan, joiden pohjimmaisena motiivina useimmiten ovat niinkin korkeat arvot kuten, kunnianhimo, status ja raha. Todellakin, koulutus ei ole useinkaan muuta kuin aikaavievää ajan- ja muiden resurssien uhkapelimäistä sijoittamista, ei niinkään viisautta tai svistystä tuottavaa ajanvietettä.
 |
| Kuvan saa klikkaamalla isommaksi |
Pääesitys
Kommentaari ja yhteenveto
Kyseessä tulee siis olemaan joissakin määrin paluu esikapitalistiseen aikaan.
Omavaltaisuus rahan luomisessa, sekä elannon saamisessa, yhdistettynä valtion tuottamiin työpaikkoihin, sekä pääoman levittymiseen ovat kynnyskysymyksiä.
Omavaltaisuuteen auttaa pienyrittäjyyden tukeminen, ja auttaminen, siten ettei suurpääoma ja kapitalisti onnistu syömään pieniä yrityksiä parin suuren avulla.
Tiedän hyvin kehityksen, sitä läheltä seuranneena, kun hiljaksiin valtavat automarketit alkoivat lisääntyä, suorassa suhteessa siihen kun ne myivät tavaraa halvemmalla kuin tukut ja samalla aikakausi kun yhdessä lähiössä oli parikin kauppaa, ja molemmissa työntekijöitä alkoi mennä ohitse.
Automarketit saattoivat ostaa suurpääoman turvin ostaa kapitalismille tyypillisen kysynnän ja tarjonnan lain perustella hinnoiteltuja, massiivisia eriä - eriä joita edes pienet yritykset eivät olisi voineet varastoida, saati alunalkaenkaan niihin investoida.
Täydellinen Järjestelmä puolestaan kannattaa sitä että työ on mahdollisimman vähän vieraannutta elementti ja osa elämää, aivan kuten koulutuskin. Tämä kertokoon syyn heille, jotka ihmettelevät miksi allekirjoittanut sanoo koulutuksekseen ainoastaan elämän yliopiston - se on diskurssin tasolla taistelu vieraantumisen trendiä vastaan, ja vakava esimerkki!
Marx havaitsi vieraantumisesta neljä päätyyppiä. Ne ovat:
(1) vieraantuminen työnteon tuloksesta, koska hän ei omista sitä mitä hän tuottaa, ja se jää lopulta hänelle vieraaksi (”Työ tuottaa palatseja, mutta työläiselle se tuottaa luolia”).
(2) Marx huomasi myös, että työnteko ei itsessään ole mielekästä työntekijälle, vaan se on väline työnulkopuoliseen elämään. Siispä työntekijä tuntee itsensä ulkopuoliseksi omasta elämästään työssä, mutta elää elämäänsä työn ulkopuolella. Vakavampia vieraantumisen tyyppejä ovat
(3) vieraantuminen ihmisyydestä ja
(4) toisista ihmisistä. Jälkimmäinen johtuu paitsi siitä, että palkkatyöläinen ei omista työn tulosta, myös siitä, että hän joutuu kilpailemaan muiden työntekijöiden kanssa
Ja, tähän ed.mainittuun kehitykseen on syytä varautua, ryhtymällä täydellistämään järjestelmää.
Muuten olemme samassa tilanteessa kuin Kreikka, mutta globaalissa mittakaavassa.
Eli jos emme reformoi järjestelmää, niin sitten me tulemme menemään siihen kriisin kautta, ja se ei ole nättiä kenellekään.Itse asiassa, dokumentti esittää mielenkiintoisen teorian siitä, että koko rahajärjestelmä tulee romahtamaan, ja siirrymme takaisin kultaan ja hopeaan - erittäin pohdinnan arvoinen pointti! Videolta selviää, parempi tapa sijoittaa tällä hetkellä rahansa on sijoittaa ne hopeaan, kuin korkeakouluarvoon.
Kapitalistinen järjestelmä on nyt ajautunut tilaan, jossa se pelaa aikaa. Järjestelmä, jonka piti perustua katalimpien ja ahneimpien etujen ruokkimiseen, oli kyse sitten siitä että he tekivät toisilleen rahaa tyhjästä, siten että meille kaikille tuli velkaa, tai sitten vain yksinkertaisesti markkinajärjestelmän aplikaatioista noin yleensä. Pitää muistaa, että dollarin hyvä maine perustui sille että se oli alunperin sidottu kultaan, ja tämä teki siitä luotettavan valuutan, kun taas nykyisin se on "monopolirahaa".
Eräänä vanhan "loputtomaan kasvuun" uskoneen maailman myyttejä on myöskin korkeakoulumyytti.
Se unohtaa täysin sen, jonka muistan jo ottaneeksi puheeksi joskus vuosikausia sitten ylä-asteella, kun kyseenalaistin oppilaiden kilpailuttamista, joka ei tuntunut perustuvan mihinkään.
"Miksi meidän pitää opiskella tämä kaikki, melko turhakin tieto, ja vielä täydellisin numeroin?"
"jotta pääsisi korkeille paikoille yhteiskunnassa"
"Mutta eihän jokainen voi olla pomo?"
"No jos haluaa kaivamaan ojia.."
"No kuka ne ojat sitten muuten kaivaisi?"
- Keskustelun loppu ja paluu tehtävien pariin -
Tämä toi mieleeni kaverini exän.
Joka heidän tavatessaan oli käsittääkseni opiskelupotukensa lopulla, ja töissä ns. matalapalkkahommissa, paskahommissa, normihommissa.
Sitten selvisi, että malttaessaan työskennellä tälläisissä hommissa, hänen kärsivällisyytensä palkittiin rangaistiin siten, että hän oli ylikoulutettu.
Ja tästä on myös joitakin vuosia, ja vieläkin tapaan häntä keskustan eräässä putiikissa normaaleista myyntihommista.
Sairasta.
Tämä korkeakoulutusmyytti juonsi juurensa tästä hyvin epäkäytännöllisestä, kapitalismin karjaa kiihottavasta fantasiasta jossa yksilöt kiihotettiin kilpailemaan paikoista, statuksesta ja menestyksestä ja ajattelemaan olevansa juuri yksi niistä tulevaisuuden pomoista.
Mutta kun tätä teroitettin kaikille tottelevaisille pikku mussukoille, niin miten kävi?
Jenkeissä, kuten dokumentissa näytettiin, jo tehdään youtubevideoita, joissa korkeakoulupapereita poltetaan.
Korkeakouluarvossa ei ole enää mitään "niin ihmeellistä".
Se ei myöskään tule enää automaattisesti antamaan sitä mitä sen on pitänyt antaa - menestystä ja mammonaa.
Mitä sivistymiseen ja oppimiseen tämän kehityksen myötä tulee, niin kyse ei ole enää yleissivistävästä, vaan erikoistavasta koulutuksesta. Joten valmistuneet ovat kuin Lin Jutangin Maallinen Onni kirjassa mainitut "kiinan keisarin keittiön, sipulinhienontajat" joiden ainoa taito, on korkea-ala, joka perustuu sipulin hienontamiseen.
Samalla vielä propaganda viljelee käsitystä, että korkeakoulussa käyneet saavat miljoona taalaa enemmän.
Todellisuudessa se tietää tilastojen mukaan kuuden vuoden opiskelua, jonka hinnaksi tulee lähemmäksi 200 000 $ + lainan korot n. 60 000 $!
Menetettyjä tuloja, jos tuolloin on ainoastaan opiskelemassa, tulee (sen mukaan mitä korkeakoulua käymätön keskimäärin saa ilman arvoa töistään tuon 6 vuoden aikana) 35 000 taalaa per vuosi, eli tuon kuuden vuoden aikana siitä summaantuu sellainen 200 000 dollaria menetettyjä tuloja!
Eli, olet menettänyt tuossa tapauksessa jo yli 450 000 $, vain jotta saisit tavoitella sitä luvattua miljoonaa ylimääräistä dollaria.
Kyseessä on hieman samantyylinen, puhtaasti propagandistinen, myytti kuten vaikkapa "naisen euro on 80 centtiä". Kikkailua juonittelevilla laskentametodeilla, jotka periaatteessa toimivat, mutta käytännössä ei.
JA mainittakoon vielä sekin, että kun haastateltiin heitä jotka tekivät vuodessa yli 200 000 $, sanoi heistä 95%, ettei koko korkeakoulututkinnolla ollut juurikaan mitään tekemistä heidän tulojensa kanssa. 90% uskoi että he olisivat päässeet tähän päämäärään jo aikaisemmin, jos he olisivat jättäneet tuhlaamatta aikaansa tällä tavoin.
Eräs minkä dokumentti osoittaa myöskin, on se että hyödykkeiden, ja reaalielämään perustuvien kulutustavaroiden hinnat ovat nousussa, ja jatkossa niiden tuottajien asema on huomattavasti parempi kuin heidän jotka ovat laskeneet korkeakoulutuksen varaan.
Entä miten tämä sopii Täydellisen Järjestelmän ajatukseen maataloustuotantolaitoksista?
Se sopii hyvin.
Nalle Wahlroos on suurkapitalisti joka on ottanut kaksi tulevaisuutta edeltävää askelta:
1. Ryhtynyt maataloustuottajaksi, 2. ehdottanut että suomessakin siirrytään amerikkalaiseen opiskelumalliin
Kapitalistit siirtyvät omistamaan maataloustuotantolaitoksia, ja tällöin meidän ainoa toivo joka jää jäljelle on Täydellisen Järjestelmän kannattama malli, jossa siis valtio pääsääntöisesti ylläpitää (yksityisten tahojen kanssa) maataloustuotantolaitoksia ja nykyiset tukiaisilla toimivat laitokset lakkaavat olemasta. Tämä takaa työväestölle tulevaisuuden, sekä kansallisessa omistuksessa olevat
varainnot ravinnon perustuksia varten (ja tämä sisältää myös modernit, luomuun ja ekologisuuteen perustuvat järjestelyt mitä tulee itse maataloustuotantoon - nämä terveellisemmät ja ekologisemmat tiet ovat tämän kautta mahdolliset!) .
Vaikka se on järjestelmän kehittymisen/rappeutumisen myötä yhä turhempaa touhua näin suoraan sanoen, sen tulee olla valtion alaisena.
Loput löytyy dokumentista, jonka lämpimästi suosittelen katsomaan nyt.
PS. Nyt kun kesä on alkanut, ja kesälaitumille on menty, niin pitää sanoa näin lopuksi se, että on mahdollista että Fundamentti jää joko pienelle kesälomatauolle, tai sitten postauksia tulee enemmänkin säästöliekillä. Saa nähdä kuinka käy, mutta tämä tiedoksi, jos ei eihan alkuvuoden ilotulitusta meinaa näkyä ja kuulua.
Hyvää kesää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti