Kansalainen, Valitse Myrkkysi!

Miljoonabonus sivu suun

Minun eräs kaveri sadatteli tätä uutistä ja sitä miten voidaan edes puhua tuollaisesta elitismistä valtionviroissa. Se inspiroi minua kirjoittamaan tämän tekstin.

Syynä on maassamme vallitseva sosialismin muoto, eli neuvostososialismi on vähän kuin kapitalismi; mutta siinä eliitti on valtion leivissä. Periaatteessa "kaikki on yhteisomistuksessa" sillä se on valtion eli "meidän", mutta käytäntö on että silti pääoma keskittyy heidän eliitille, joka myöskin päättää meidän puolestamme. Aivan kuten oli "säädyllinen ja hyvä tapa" suuressa ja mahtavassa Neuvostoliitossa.  (Tietysti määrättyä hierarkiaa tarvitaan yhteiskunnassa joka toimii valtiomuodossa, mutta että minkälaista ja minkälaisessa valtiossa on kokonaan oma puheenaiheensa),

Toinen vaihtoehto on että tuotantolaitokset, ynnä muut omaisuus ne olisivat kaikki yksityisellä taholla (näin pääasiassa maailmalla on, eli 1-2% omistaa kaiken), mutta sama kusetus ja pääoman keskittyminen jatkuissa ja ehkä meillä olisi ghettoja niiden lisäksi.- Aina silloin tällöin jostain ilmestyy kapitalisti, joka vakuuttaa että tälläistä keskittymistä ei tapahtuisi, tai että jos kapitalismia toteutettaisi täydellisesti olisi kaikki hyvin. Nämä ovat siitä hauskoja veikkoja, etteivät he edes itse näemmä tiedä mitä kapitalismi on, tai miten sen periaatteet toimivat. Mutta eiköhän se ole käytännöllistä kieltää, sillä muuten selviäisi että kyse ei ole vain keskittymisestä, vaan pakon ajamasta keskittymisestä sillä sinun on tehtävä voittoa (tai kartutettava kapitalistin voittoa ja kutsuttava sitä työksi) jotta selviytyisit. Näin, etenkin jos kapitalismia toteutetaan täydellisesti, ja aina jos tälläistä jossain ei tapahdu, se merkitsee sitä ettei siellä kapitalismia silloin toteuteta täydellisesti vaan se toimii rajoitetussa muodossa (tällöin rinnakkaiseloa elävästä sosialismista on mitä suurin etu, mutta se happanee jos päästetään elämään yksin jossain vääristyneessä variaatiossaan kuten kommunismissa).

Joten valitse myrkkysi kansalainen, se on yksi ja sama kolikko jossa ehkä toisen puolen kuva on vielä rumempi kuin toisen. t: Sedät ja tädit yläpuolellasi.

Aikoinaan tämä jo huomattiin, kun entinen vakaumuksellinen kommunisti kirjoitti tilintekoa kun kolikon molemmat puolet paljastuivat ja hiljakseen varjoleikki hälveni pois kun kapitalismi ja kommunismi tunnustivat toisensa:

Status quo on Neuvostoliiton etujen mukaista. Maailman työväenluokan on turha panna toivoaan Neuvostoliittoon. Kun mitäänmuutosta ei ole odotettavissa, sivistyneistö kyllästyy, erakoituu, luopuu osallistumisesta ja tyytyy tekemään omaa työtään hallitsevan luokan ulkopuolella mutta sen hyväksymänä. Ei kukaan jaksa laulaa taistelulauluja kun mitään taistelua ei ole näköpiirissä. Neuvostoliiton ja USAn lähentyminen on tietysti taktista peliä, jonka ei saa antaa hämätä, mutta kyllä se vaikuttaa poliittiseen ajatteluun aivan ratkaisevasti. - Pentti Saarikoski

Vuodenvaihteen puheessa tätä tulikin sivuttua, melko enteellisesti: -mikä ei ole vaikeaa, sillä kyse on järjestelmistä, joiden käytöstä voidaan ennustaa tuntemalla ne ja tutkimalla historiaa. Mikä on eräs Täydellisen Järjestelmän teorian periaate.

Lakina on yleensä siis se, että köyhät harvoin saavat mitään paitsi syvemmän ojan mihin langeta, ignoranttia keskiluokkaa taas höynäytetään kaikissa tälläisissä muutoksissa ja rikkaat selviävät aina erittäin vähäisillä ongelmilla.

Etenkin Amerikassa voidaan sanoa että tämä "pääomainfektio" on edennyt täysin uudelle uralle. Vallitseva globaali talouskriisi on todellinen taistelutanner, jossa toisaalta kansa, jopa unessa elävää ja edestakaisinliikeeseen tuudittunutta keskiluokkaa myöten on ryhtynyt heräämään, mutta jossa myös kansainvälinen kapitalismi pyrkii kohti erittäin vakavaa erävoittoa. Euroopassa se näkyi pankkien pelastamisena kansallisvaltioiden piikkiin, mutta Amerikka on paikka jossa tämä järjestelmä on vihdoin saavuttanut pisteen että henkilöiksi luokiteltavia yrityksiä voidaan pelastaa pervertoidun sosialismin avulla! Eli ei niin että vaikka rikkaat osallistuvat yhteiskuntaan joka kartuttaa pakolla heidän voittoaan (normaali työläinen ei tee työtä itselleen, vaan kapitalistin voitoksi, se saa sinulta jotain mikä ylittää käytännössä rahanarvon, mutta sinä et saa koskaan samaa mitä hän), vaan että palkkaorjien varoilla heidät lunastetaan hädästä. Kapitalistinen utopia siitä että pankit ryöstävät ihmisiä, eikä päinvastoin on toteutettu täydellisesti.

Kerron mitä tapahtuu seuraavaksi. Koska emme antaneet systeemin romahtaa (jolloin olisimme voineet aloittaa puhtaalta pöydältä), vaan toimimme kapitalistin ehdoilla, se tulee elpymään (pää pitää nostaa, että sen voi lyödä taas pöytään), tämä ravisteluliike jossa siis kriisi seuraa jokaista elpymistä on eräs kapitalismin, ei vain haitallinen sivuoire, vaan essentiaalinen elintoiminto! Siispä, tällöin taas valtaosa tuudittuu hyvänolontunteeseen, "pääomapilveen", ja unohtaa mitä tapahtui. Uusi, pakollinen kriisi tulee kuitenkin tulevaisuudessa ja tämä kaikki on taas edessä. Seuraus: Taas osa porukasta putoaa veneestä, osa joka ehkä säästyi tällä kertaa, osa sellaisia jotka sinne taas pääsivät kapuamaan. Tätä jatkuu loputtoman ajan, niin kauan kun resursseja irtoaa. Tervetuloa elämänmittaiselle seikkailulle!

Mutta tieto on valtaa. Oikealla tiedotuksella, ja oikealla toiminnalla, tämä kusetus lakkaa. Fasadit tulevat romahtaen alas. Peli on päättynyt. Vallankumous.

Eräs ongelma on kunnianhimoinen ja ignorantti, toisaalta kauhuntasapainossa elävä keskiluokka. Sillä on liikaa menetettävää, toisaalta sopivasti voitettavaa ja joko liian vähän aikaa tai kiinnostusta ottaa selvää olevansa pelissä jossa on itse nappulana. Köyhät voivat ehkä vähemmän, sillä heiltä rahan myötä, kuin sattuman kaupalla puuttuu valta. Mutta he eivät ehkä yhtä usein ole ignorantteja, sillä he eivät vain tiedä vaan ovat kokeneet epätäydellisen järjestelmän hampaat. Eräs Täydellisen Järjestelmän oppi onkin, että jokainen syntynyt sukupolvi alkaa alusta. He voivat syntyä valmiisiin järjestelmiin, sivilisaatioihin, mutta he aloittavat aina puhtaalta pöydältä. Tällöin tietämättömyys pitää huolen että he toistavat ne samat virheet, ja "juoksevat katiskoihin" kuten edelliset sukupolvensakin jos eivät ole tarkkoina. - Historia toistaa itseään, niin myös ihmiset.

Nämä luvut kertovat keskiluokan kuolemasta

Mitä siis on tehtävä? On otettava huomioon miten kapitalismi toimii. Vaikka olisit sen nousuaallossa, sinun on tiedostettava, myös yhteiskunnallisella tasolla että se tulee alas. Seuraavaksi on edes hidas- ja vaivalloinen nousu, mutta sitten on jälleen lasku. Tällöin elintaso joka on kiinni työstä ja pankeista on vaarassa. Osin tämä on yhteiskunnallinen, mutta keinotekoinen pakko, joten täydellisesti seuraavan kriisin impaktia on vaikea välttää.

Esim. joka uskoo ikuiseen kasvuun, todennäköisemmin jonain päivänä näkee olevansa (taloudellisesti) vastuussa suoraan tai epäsuoraan "teollisissa vallankumouksessa" (tälläisen dialektisen konfliktin johdosta myös kapitalismi syntyi porvariston alkuunpanemana - voidaan sanoa että kapitalismi syntyi makrovallankumouksesta, ja kriisessä kyse on mikrovallankumouksista) jollaiseksi voidaan kuvata lamalle ja taantumalle tyypillisiä lomauttamisia, potkuja, konkursseja sekä muuta ahdinkoa. Kyse on konflikteista joista syntyy jotain, sillä kaikki on jatkuvassa liikkeessä, jolloin jopa jakojäännöksestä lopulta kasvaa jotain uutta kun se siirtyy.

Yleensä yläluokka tietää tämän, sillä se osaa pelata oikein kun aallon on määrä laskea. Heillä on myös pelinappuloita siihen. Mutta miten pelinappulalla itsellään voisi olla pelinappuloita?

Muistan kun Täydellinen Järjestelmä ei ollut vielä syntynyt, vaan se oli esimuotona ja silmullaan olemassa. Se oli väittelyiden, muokkaamisen, koettelun ja kehittymisen aikaa. Tällöin eräällä foorumilla oli melkoisia yhteenottoja kapitalistien ja heihin uskovien kanssa, kunnes pikku hiljaa porukka alkoi kääntyä totuuden puolelle, saadessaan lisää tietoa ja punnittuaan kanssani asioita. Määrätty ironia oli "kuoliniskussa", kun foorumin vakaumuksellinen kapitalisti oli vietellyt ihmiset osakekeinottelun ihanaan maailmaan. Nyt, työläisen ei ole niin paha omistaa osakkeita, vaikka koko finanssipeli onkin pääsääntöisesti kapitalismin ilmiö, mutta siitä myöhemmin lisää. Mitä näille uusille kapitalismin käännynnäisille, kirkas-silmäisille duunarilapsukaisille jotka luulivat päässeensä duunarista työläisaristokraatiksi, kävi, oli mielenkiintoista. Heidän sijoituksensa kansankielisesti kusivat, sillä juuri tällöin markkinat osoittivat tämän varjopuolen joka kuuluu väkisinkin asiaan. Arvatkaa vain olinko varoittanut kerta toisensa jälkeen? En kerro olinko vahingoniloinen tuolloin, mutta sanotaanko että mainitsin asiasta myös jälkeenpäin. Mitä kapitalisti vastasi, kun oli kerännyt itsensä, oli että: "No, tuleehan seuraavaksi sitten nousujohdanne". Mitä tuohon enää voi sanoa on että minkä näin mikromuodossa tuolloin, näki ja ennen kaikkea koki moni makromuodossa tänäpäivänä. Entä miten tarinan kapitalistille kävi? No kutakuin sitä mitä minä sanoin hänelle käyvän, eli rikkaalle se oli erätappio, nipistys. Mutta muilla ei ole varaa laittaa munia moneen koriin, sillä on usein vain yksi kori mutta ei hirveän montaa munaa. Sama juttu pätee veroihin, joten kannattaa miettiä antaako äänensä tasaverolle vaiko progressiiviselle verotukselle, itse en pidä edes vakavastiotettavana ehdotuksena muuta kuin jälkimmäistä.

Siihen liittyen vielä yksi uutinen, joka istuu tähän aiheeseen, kuin myös talveen.

Raivo sähköyhtiöistä: ”Pomoille bonukset, duunareille potkut”

Ja kun tuossa alussa lainasin Saarikoskea noin 30 vuoden takaa, niin lainaan edelleenkin, sillä mitäpä uutta meillä olisi auringon alla?

Ruotsalaiset on kasvatettu siihen oppiin, että kasvulla ei ole rajoja eikä takilla nurjaa puolta, ja nyt kun ei mistään muusta puhuta kuin vyön kiristämisen välttämättömyydestä, tuntevat ihmiset itsensä nenästä vedetyiksi...Eräässä esikaupungissa ovat suomalaiset päättäneet perustaa siviilikaartin suojakseen, kun poliisi ei suojele...Lama jatkuu koska sitä jatketaan. Aftonbladet kertoo että yritysten voitot viime vuodelta olivat suuremmat kuin aikoihin, ja tämä samaan aikaan kun palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet. Talouselämää on “elvytetty”: veronmaksajat on pakotettu antamaan yrityksille laina, jota ei koskaan tulla maksamaan takaisin. - Pentti Saarikoski